Turkki, Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tiistaina Madridissa käytyjen neljän osapuolen neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrysasiakirjan kahden Pohjoismaan Nato-hakemuksista.
Turkin presidentti
Recep Tayyip Erdoğan, Naton johtaja
Jens Stoltenberg, Suomen presidentti
Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri
Magdalena Andersson tapasivat keskustellakseen asiasta ja Turkin esittämistä huolenaiheista.
Suomi ja Ruotsi hakivat virallisesti liittoon liittymistä viime kuussa, mikä oli Venäjän Ukrainan sodan vauhdittama päätös.
Turkki, joka on Naton pitkäaikainen jäsen, vastusti kuitenkin jäsenyyshakemuksia ja kritisoi maita siitä, että ne suvaitsevat ja tukevat terroristiryhmiä.
Stoltenberg on jatkuvasti sanonut, että "Turkilla on perusteltuja huolenaiheita, jotka liittyvät heidän taisteluunsa PKK-terroristiryhmää ja muita järjestöjä vastaan", ja että "PKK:ta pitävät terroristijärjestönä sekä Nato, EU että Suomi ja Ruotsi".
PKK on yli 35 vuotta kestäneen Turkin vastaisen terrorikampanjansa aikana ollut vastuussa yli 40 000 ihmisen, myös naisten, lasten ja pikkulasten, kuolemista.
Näillä sitoumuksilla Suomi ja Ruotsi lupasivat vastata Turkin turvallisuusongelmiin
1 - Suomi ja Ruotsi eivät anna tukea YPG/PYD:lle ja Turkissa FETO:ksi kutsutulle järjestölle. Lisäksi Turkki antaa Suomelle ja Ruotsille täyden tukensa niiden kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan. Suomi ja Ruotsi torjuvat ja tuomitsevat terrorismin kaikissa sen mahdollisissa eri ilmenemismuodoissaan jyrkästi. Suomi ja Ruotsi tuomitsevat yksiselitteisesti kaikki terroristijärjestöt, jotka tekevät hyökkäyksiä Turkkia vastaan, ja ilmaisevat syvän solidaarisuutensa Turkille ja uhrien perheille.
2 - Suomi ja Ruotsi vahvistavat, että PKK on kielletty terroristijärjestö. Suomi ja Ruotsi sitoutuvat estämään PKK:n ja kaikkien muiden terroristijärjestöjen ja niiden liitännäisjärjestöjen toiminnan sekä näihin terroristijärjestöihin liittyviin ja innoittamiin ryhmiin tai verkostoihin kuuluvien henkilöiden toiminnan. Turkki, Suomi ja Ruotsi ovat sopineet tehostavansa yhteistyötä näiden terroristiryhmien toiminnan estämiseksi. Suomi ja Ruotsi torjuvat näiden terroristijärjestöjen tavoitteet.
3 - Tämän lisäksi Suomi viittaa useisiin viimeaikaisiin rikoslain muutoksiin, joilla on säädetty uusia tekoja rangaistaviksi terrorismirikoksiksi. Viimeisimmät muutokset tulivat voimaan 1.1.2022, ja niillä on laajennettu terroristiryhmän toimintaan osallistumisen soveltamisalaa. Samalla terrorismirikoksiin liittyvä julkinen kiihottaminen kriminalisoitiin erillisenä rikoksena. Ruotsi vahvistaa, että uusi, tiukempi terrorismirikoslaki tulee voimaan 1. heinäkuuta ja että hallitus valmistelee terrorismin vastaisen lainsäädännön tiukentamista edelleen.
4 - Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistavat, että niiden välillä ei ole nyt voimassa kansallisia asevientikieltoja. Ruotsi on muuttamassa asevientiä koskevaa kansallista sääntelykehystään suhteessa Naton liittolaisiin. Jatkossa puolustustarvikkeiden vienti Suomesta ja Ruotsista tapahtuu liittoutuman solidaarisuuden mukaisesti ja Washingtonin sopimuksen 3 artiklan kirjaimen ja hengen mukaisesti.
5 - Turkki, Suomi ja Ruotsi sitoutuivat seuraaviin konkreettisiin toimiin:
- Perustavat yhteisen, jäsennellyn vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismin kaikilla hallinnon tasoilla, myös lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaisten välillä, tehostaakseen yhteistyötä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sekä muissa yhteisissä haasteissa niin päättäessään.
- Suomi ja Ruotsi taistelevat terrorismia vastaan määrätietoisesti ja päättäväisesti sekä asiaankuuluvien Naton asiakirjojen ja toimintaperiaatteiden määräysten mukaisesti ja ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimiin tiukentaakseen kansallista lainsäädäntöään tätä varten.
- Suomi ja Ruotsi käsittelevät Turkin vireillä olevat terrorismista epäiltyjä koskevat karkotus- tai luovutuspyynnöt nopeasti ja perusteellisesti ottaen huomioon Turkin toimittamat tiedot, todisteet ja tiedustelutiedot ja luovat tarvittavat kahdenväliset oikeudelliset puitteet turvallisuusyhteistyölle Turkin kanssa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisesti.
- Suomi ja Ruotsi tutkivat ja kieltävät PKK:n ja kaikkien muiden terroristijärjestöjen ja niiden liitännäisjärjestöjen sekä niihin liittyvien tai niiden innoittamien ryhmien tai verkostojen rahoituksen ja värväystoiminnan.
- Turkki, Suomi ja Ruotsi sitoutuvat torjumaan disinformaatiota ja estämään kansallisen lainsäädäntönsä väärinkäytön terroristijärjestöjen hyväksi tai edistämiseksi, mukaan lukien toiminta, joka kiihottaa väkivaltaan Turkkia vastaan.
- Suomi ja Ruotsi varmistavat, että niiden asevientiä koskevat kansalliset sääntelypuitteet mahdollistavat uudet sitoumukset liittoutuneille maille ja heijastavat niiden asemaa Naton jäseninä.
6 - Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi Turkki, Suomi ja Ruotsi perustavat pysyvän yhteisen mekanismin, johon osallistuu asiantuntijoita ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä tiedustelupalveluista ja turvallisuuslaitoksista. Pysyvään yhteiseen mekanismiin voivat liittyä myös muut tahot.
7 - Turkki vahvisti myös pitkäaikaisen tukensa Naton avoimien ovien politiikalle ja suostuu tukemaan vuoden 2022 Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.
Lähde: Anadolu Agency
