Ruotsin mahdollinen NATO-jäsenyys otti askeleen lähemmäksi maanantai-iltana, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan allekirjoitti pöytäkirjan Pohjoismaan liittymisestä puolustusliittoon ja toimitti lakiesityksen Turkin parlamentille.
Presidential Communications Directoraten sosiaalisen median tilillä julkaistussa lausunnossa todettiin: ”Presidenttimme Recep Tayyip Erdoğan allekirjoitti ja toimitti Ruotsin NATO-jäsenyyttä koskevan pöytäkirjan Turkin suuren kansalliskokouksen käsiteltäväksi 23. lokakuuta 2023.”
Viime keväänä sekä Suomi että Ruotsi jättivät hakemuksensa liittyäkseen puolustusliittoon pian Venäjä-Ukraina-sodan puhkeamisen jälkeen. Jäsenyys edellyttää yksimielisyyttä nykyisten NATO-jäsenmaiden kesken.
Pitkien neuvottelujen jälkeen Suomi hyväksyttiin 4. huhtikuuta 2023. Tähän mennessä Ruotsin jäsenyys on hyväksytty kaikkien NATO-jäsenmaiden toimesta paitsi Turkin ja Unkarin, jotka ovat molemmat pidättäytyneet hyväksymisestä omaan näkemykseensä perustuen.
Unkari on ollut haluton hyväksymään Ruotsin jäsenyyttä syyttäen Ruotsin hallituksen virkamiehiä siitä, että Ruotsi on ollut puolueellinen arvostellessaan Unkarin demokratiaa.
”Viime vuosina Ruotsin politiikassa, erityisesti vasemmistossa, ei ole ollut mitään perustetta luottamukselle. Päinvastoin, se on ollut kärjessä hyökätessään Unkaria vastaan, enkä ole nähnyt minkäänlaisia eleitä sen jälkeen osoittaakseen, että jos he liittyisivät NATO:on hyväksyntämme kera, he pitäisivät meitä todella tasa-arvoisina liittolaisina eivätkä seuraajina”, sanoi Unkarin kansalliskokouksen puhemies László Kövér, joka on yksi pääministeri Viktor Orbánin hallitsevan Fidesz-puolueen keskeisistä hahmoista, antamassaan haastattelussa viime kuussa.
Kövér totesi myös, että Ruotsin ja Suomen NATO-jäsenyyden syvälliset geopoliittiset vaikutukset olisivat vaatineet perusteellisempaa keskustelua.
Lähde: Remix
Turkki ja Unkari eivät ole osanneet pysyä asiassa, koska molemmat sotkevat Nato-jäsenyyteen muita asioita.
Kiristyshän on laitonta, kuten moni muukin asia, paitsi kun sitä tekevät valtiot.
Turkki on p-ska maa, mutta Unkari saattaa osoittautua länsimaisen sivilisaation ylläpitäjäksi.
Kysytään nyt näin.
Miksi Ruotsin pitäisi liittyä natoon?
Ruotsin uhka on sisäinen turvallisuus, ei nato sitä muuta.
Ei sisäisen turvallisuuden ongelmat tee ulkoisen uhkan mahdollisuutta nollaksi. Puolustuksen suunnittelussa ei ajatella välitöntä uhkaa, vaan ajatellaan mahdollisia uhkia pitkällä aikavälillä.
Ruotsille NL oli aikoinaan uhka ja siksi Ruotsilla oli vahvat puolustusvoimat. Kun NL hajosi, alkoivat hekin uskoa, että ei tässä mitään enää ja armeija minimoitiin. Nyt Venäjä on varustanut armeijaa jo aika kauan. Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi silmät ja nyt puolustusta pyritään laittamaan kuntoon.
Minä en ole mitenkään uskovainen, mutta länsimaat on rakennettu kristittyille arvoille.
Verrataan nyt vaikka maihin jotka on rakennettu islamistisille arvoille.
Totta, länsimaissa arvot ovat kristilleselle pohjalle rakentuneet. Tämä on vaarassa romuttua, kun islamia ängetään maahan oikein urakalla ja sitä vieläpä suositaan. Kirkkokin, siis entinen valtion kirkko, nöyristelee islamin edessä, vaikka on olevinaan evankeliumissa Luterilainen kirkko. Luther itse tuomitsi islamin alimpaan h-lvettiin.
Länsimaiden yhteiskuntien juuret mätänevät, eikä nyt ole kysymys uskomisesta tai uskonnosta, vaan yhteikunnan perustoista, jotka on rakennettu kristilliselle pohjalle. Islamiin perustuvat yhteiskunnat ovat mätiä, koska ne on rakennettu pohjalle, joka on mitä on.
Siksipä islamin leviäminen on huono asia ja se kaataa sen hyvän, mitä länsimaissa on ollut. Lisäksi holtittoman maahanmuuton myötä kasvaa rikollisuus, joak on Ruotsissa jo riistäytynyt käsistä.
On saatu sitä, mitä suvakit ovat halunneet. Oli ennustettavissa, mutta silti suvakit halusivat kuvgitella, että tulee niin hieno yhteiskunta, kun saadaan kansainvälinen yhteiskunta. Ei saatu kuin kansainvälisiä slummeja.
Unkarille voidaan laskea ansioksi woketuksen ja turvapaikkasekoilun välttäminen. Heikkoa siinä on asenne Venäjää kohtaan ja siitä seuraavat tavat ajatella muita asioita. Siinä ajattelussa on paljon Unkarin lyhytnäköistä hyödyn tavoittelua.