Tukholmassa asuntoa haluavien on jonotettava vuosia tai vuosikymmeniä. Helsingissä voi saada vuokrasopimuksen heti samana päivänä. Saavutettavuudella on kuitenkin hintansa – korkeat vuokrat, jotka sulkevat monet ihmiset vuokra-asuntomarkkinoiden ulkopuolelle, sekä miljardeja veronmaksajien rahoittamia asumistukia, jotka päätyvät vuokranantajien pohjattomaan taskuun.
Ruotsissa vuokratason määrittelyssä käytetään neuvottelumallia, jossa vuokranantajat tai heidän edustajansa, kuten kiinteistönomistajat ovat toisella puolella ja vuokralaiset tai heidän edustajansa ovat toisella puolella, eli vuokralaisyhdistys. Suomessa näin oli vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta 1990-luvulla otettiin käyttöön niin sanotut markkinavuokrat.
Tämän seurauksena Helsingissä asuntojonot ovat käytännössä kadonneet. Tämä johtuu siitä, että vuokrat nousivat pilviin. Hyvä asia varakkaille, jotka voivat nopeasti saada vuokra-asunnon. Huono asia taas köyhille, joilla ei ole enää varaa asua pääkaupunkiseudulla.
Huono asia myös veronmaksajien kannalta. Samaan aikaan kun vuokrat nousivat, veronmaksajien asumistukitaakka kasvoi kymmenillä miljardeilla. Rahaa, jonka vuokranantajat voivat laittaa omiin taskuihinsa.
Koska toisin kuin Ruotsissa ja monissa muissakin maissa, Suomessa on myös sosiaalinen asuntotuotantojärjestelmä, veronmaksajat maksavat myös suuren määrän vähävaraisille tarkoitettuja vuokra-asuntoja.
Keskustelu markkinavuokrista Ruotsissa
Julkinen keskustelu markkinavuokrista on ollut kiivasta jo vuosikymmenien ajan myös Ruotsissa. Uudisrakentamisessa on tehty joitakin kompromisseja, mutta vanhaa neuvottelujärjestelmää sovelletaan edelleen suurimpaan osaan vanhaa asuntokantaa.
Mielipiteet jakautuvat jyrkästi. Markkinavuokrien kannattajat väittävät pääasiassa, että ”pitkät asuntojonot katoavat”, mutta myös yleisemmin, että ”Ruotsi on markkinatalous, jossa kilpailu on reilua, minkä pitäisi koskea myös asuntojen vuokria”.
Vastustajat väittävät, että markkinavuokrat johtavat taloudelliseen eriytymiseen, koska vain paremmin toimeentulevilla on varaa vaatia asuntoja houkuttelevammilta alueilta, ja että tämä on tärkein syy jonojen katoamiseen.
He muistuttavat myös, että kilpailu, jonka on tarkoitus pitää hinnat alhaalla, ei toimi kuten muiden tavaroiden ja palvelujen kohdalla – uusia kilpailevia kerrostaloja ei ole mahdollista rakentaa jo rakennetuille alueille, kuten kaupunkien keskustoihin. Tämä johtaa siihen, että nykyiset vuokranantajat saavat monopoliaseman, jonka ansiosta he voivat periä ylihintaisia vuokria ja tehdä ylihintaisia voittoja.
Jo nyt monet vuokralaiset ovat riippuvaisia asumistuesta vuokransa maksamiseksi. Veronmaksajilta siirretään suuria rahasummia suoraan vuokranantajille. Kriitikot sanovat, että yhä suuremman osan asuntokannasta, erityisesti houkuttelevilla asuinalueilla, muuttaminen omistusasunnoiksi tarjoaa myös reitin houkutteleviin asuntoihin niille, joilla on hyvä talous.
Tuhansia vapaita asuntoja – niille, joilla on siihen varaa
Mutta varakkaille Helsingin asuntomarkkinat ovat selvästi Tukholman asuntomarkkinoita paremmat. Tuhansia vapaita asuntoja on koko ajan tarjolla. Ei odotteluaikaa, asuntoihin voi muuttaa heti. Toisin kuin Tukholmassa, jossa sadattuhannet ihmiset jonottavat vuokra-asuntoa ja saattavat jonottaa vuosia tai vuosikymmeniä riippuen siitä, missä päin aluetta he haluavat asua.
Omistusasuntojen osuuden kasvulle ja markkinavuokrille on yhteistä paikallisväestön irtaantuminen. Tukholmalaiset ja vielä suuremmassa määrin helsinkiläiset, jotka ovat asuneet kaupungeissa sukupolvien ajan, joutuvat lähtemään pois muualta Suomesta muuttavien tai jopa muista maista tulevien maksukykyisempien ihmisten hyväksi. Sosiaaliset preferenssijärjestelmät Ruotsissa ja sosiaalinen asuntotuotanto Suomessa luovat lisäkaistoja maahanmuuttajille.
Pakotetaan muuttamaan tai häädetään, kun asumistukia lakkautetaan asteittain
Suomessa nykyinen keskustaoikeistolainen hallitus on päättänyt, että asumistuen taakka veronmaksajille on käynyt liian suureksi kannettavaksi. Tutkimus osoitti, että vuonna 2020 valtion kustannukset vuokramarkkinoilla asumistukien ja tuettujen vuokra-asuntojen muodossa vastaavat jopa kolmannesta koko asuntokannan vuokrista ja kymmeniä miljardeja veroeuroja vuodessa.
Hallituksen päätösten seurauksena monet suomalaiset ovat nyt menettämässä asumistukensa ja joutuvat muuttamaan tai jopa häädettäviksi, koska ylihinnoiteltuihin vuokriin ei puututa. Taloudellinen asumisen eriytyminen lisääntyy entisestään. Yhä useampi helsinkiläinen joutuu muuttamaan pois kotiseudultaan ja yhä useampi muusta taustasta tuleva joutuu muuttamaan sinne.
Vuokrien ylihinnoittelu ei ole enää pelkästään pääkaupunkiseudun ilmiö, vuokrien korotuksista on selkeitä merkkejä jo ympäri Suomea.
Halutaan syrjäyttää ruotsalaiset ulkomaalaisten hyväksi
Ruotsissa markkinaliberaali ajatushautomo Timbro, joka on ollut markkinavuokrien käyttöönoton eturintamassa, ei juurikaan välitä nationalismista ja paikallispatriotismista, vaan haluaa järjestelmän, joka rikkoo sen mielestä syntyperäisten ja ulkomaalaisten välisen erottelun.
Timbron mukaan se, että on syntyperäinen ruotsalainen tai asunut Tukholmassa jo sukupolvien ajan, ei ole argumentti siellä pysymisen puolesta. Maahanmuuttajilla pitäisi olla sama oikeus kuin syntyperäisillä saada houkutteleva vuokra-asunto.
Theo Herold, taloustieteen väitöskirjatutkija Helsingin ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa ja Timbron raportin ”Housing in 10 minutes – what Sweden can learn from Finland” toinen kirjoittaja, selittää kantansa Dagens Nyheterille antamassaan kommentissa:
”Jonotusjärjestelmä suosii maassa syntyneitä.”
Vuokrat korkeammat verrattuna osakehuoneistojen yhtiövastikemaksut
Säänneltyihin neuvoteltuihin vuokriin liittyy muun muassa se, että vuokrien pitäisi vastata vuokranantajan kustannuksia kohtuullisella ylijäämällä samaan tapaan kuin asunto-osakeyhtiön yhtiövastikemaksut. Jo nyt yhtiövastikemaksut ovat usein alhaisempia kuin vastaavien asuntojen vuokrat. Omistusasujalla voi kuitenkin olla asuntolainakuluja, mutta hän voi myös odottaa arvonnousua, joka on korkeampi kuin kulut.
Ruotsin vuokralaisyhdistyksen pääekonomisti Martin Hofverberg kertoo DN:lle, että markkinavuokrat tekevät vuokra-asumisesta entistäkin epäedullisemman asumisvaihtoehdon. Yhdistys arvioi, että Tukholman vuokrat nousisivat heti 50-100 prosenttia, jos markkinavuokrat otettaisiin käyttöön. Muut analyytikot eivät usko, että korotukset olisivat näin suuria, mutta useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että ne olisivat huomattavia.
Halutaan saada kannustimia rakentamiseen
Suomessa on edullisia rakennuslainoja, jotka aktivoituvat taantuman aikana, jotta asuntorakentaminen ei pysähtyisi, mikä johtaisi asuntopulan lisääntymiseen. Ruotsissa näitä edullisia rakennuslainoja ei enää ole. Hofverbergin mielestä Ruotsin pitäisi seurata Suomen esimerkkiä.
Suomella on myös valtakunnallisia, alueellisia ja kunnallisia suunnitelmia siitä, kuinka paljon asuntoja on rakennettava kysyntään vastaamiseksi. Aiemmin Ruotsi edellytti, että kunnat rakentavat asuntoja kysynnän mukaan, mutta tämä ei ole enää tarpeen, mikä on Hofverbergin mielestä huono asia.
Maahanmuutolla on erittäin suuri merkitys
Toinen ratkaiseva ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että Ruotsissa käytännössä koko asuntopula johtuu massiivisesta maahanmuutosta ja siitä, että asuntoja ei ole rakennettu läheskään yhtä paljon kuin sinne muuttaa ihmisiä.
Ilman maahanmuuttoa vuokra-asuntoja olisi ollut runsaasti tarjolla, sillä Ruotsin väkiluku on ilman maahanmuuttoa ollut pitkään vakaa. Kysyntä olisi kuitenkin edelleen ylittänyt tarjonnan houkuttelevimmilla alueilla, mutta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla tarve olisi tyydytetty.
Vuokra-asunnot saattavat olla poistumassa
Ilman julkisia kannustimia rakennusyhtiöille on taloudellisesti paljon edullisempaa rakentaa omistusasuntoja kuin vuokra-asuntoja.
Vaikka Hofvervberg vuokralaisliitosta ja Herold Timbrosta ovat monissa asioissa kaukana toisistaan, he ovat yhtä mieltä siitä, että valtion ja kuntien on tehtävä vuokra-asuntojen rakentamisesta houkuttelevampaa.
Näin on toimittava, jos he uskovat, että se asumismuoto halutaan säilyttää tulevaisuudessa eikä nähdä sen katoavan. Periaatteessa näin on jo pitkään tehty toisessa naapurimaassa Norjassa.
Lähde: Samnytt
Mutta toisaalta valtio saa joka netto vuokratulosta 30 pääomaveroa eli tässä raha pyöritetään taskusta toiseen. 70-luvulla kun esim. kun Martinlaaksoa rakennettiin niin vuokratulo oli verovapaata.