Poliisihallitus kieltäytyi antamasta tietojärjestelmästään sähköistä kopiota Svenska Ylen toimittajan käyttöön noin 60 000 järjestyksenvalvojan ja vartijan tiedoista. Toimittaja perusteli tietopyyntöä mm. tarpeella selvittää, missä määrin järjestyksenvalvonta- ja vartiointilupia on myönnetty henkilöille, joilla läheisiä kytköksiä ääriliikkeisiin.
Toimittajalle ei kelvannut lupa tutkia yksilöidysti tietoja poliisin arkistossa
Toimittajan tietopyyntö sisälsi toiveen, että listasta ilmenee aina henkilön koko nimi, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli, myöntänyt viranomainen, myöntämispäivämäärä, voimassaoloaika, koulutustiedot, ehdot ja rajoitukset sekä koiratieto.
Poliisi vastasi tietopyyntöön, että tietojen tarkastelu on mahdollista saapumalla paikan päälle poliisihallitukseen. Tietojen katselu olisi ollut mahdollista erikseen sovittavan menettelyn mukaisesti ja katseltavat tiedot pitäisi yksilöidä tarkasti.
Toimittaja valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen kesällä 2020. Korkein hallinto-oikeus katsoi 15.9.2022 antamassaan vuosikirjaratkaisussa, että poliisihallituksen on käsiteltävä tietopyyntö uudelleen.
Luetteloa järjestyksenvalvoja- ja vartijahyväksynnän saaneista henkilöistä ei ole suoraan tulostettavissa, vaan se pitää erikseen luoda. Poliisihallituksen mukaan rekisteri sisältää yli 600 000 henkilötietoyksikköä.
Toimittajan mukaan aineiston perusteella oli tarkoitus tarkastella yksityisiä turvallisuuspalveluita ja niiden suhdetta lainvalvontaa ja vallankäyttöön Suomessa. Tavoitteena oli mm. tilastollinen arviointi, johon tarvittiin kaikkia lupia saaneita, eikä poliisin rajaamaa otosta.
KHO:n mukaan toimittajan on mahdollista ladata kymmenet tuhannet henkilötiedot omalle koneelleen
Toimittajan perusteluissa todettiin, että nämä asiat ovat jo itsessään oikeutetun yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittäviä kysymyksiä, jotka puoltavat tietojen antamista vaaditulla tavalla.
Toimittaja totesi myös isojen datamassojen tarkastelun edellyttävän, että journalisti voi ladata aineiston omalle tietokoneelleen.
Korkeimman hallinto-oikeus katsoi, että pyydettyjen henkilötietojen antamiselle poliisin tietojärjestelmästä sähköisenä kopiona oli julkisuuslaissa tarkoitetut edellytykset.
– Poliisihallituksen oli kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että tietoja oli pyydetty journalistisessa eli julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta keskeisessä tarkoituksessa, KHO:n päätöksessä todetaan.
Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstään muun muassa perustuslailla ja tietosuojalailla.
Toimittaja vaati myös, että poliisihallitus velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen. Tämän vaatimuksen KHO hylkäsi.
Asiasta uutisoi mm.
Iltalehti
