Toukokuun toisena päivänä voimaan tulleen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimivuutta on testattu nyt pari kuukautta. Kokemuksia ehtinyt kertyä melko vähäinen määrä niin työnhakijoille, työnantajille kuin te-palveluiden virkailijoille, mutta ongelmia on havaittavissa jo tässä vaiheessa.
Hallitus uudisti työvoimapalveluita tavoitteenaan tukea nopeaa työhön pääsyä ja uudelleentyöllistymistä. Työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi. Suomi on jäänyt muiden Pohjoismaiden jälkeen myös työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa. Hallituksen tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palvelut työhakijoiden tarpeisiin nykyistä tehokkaammin.
Joka kuukausi vähintään neljä hakemusta
Työnhakijalle tuntuvin muutos entiseen on neljän pakollisen työhakemuksen lähettäminen joka kuukausi. Laiminlyönnistä rankaistaan ensin muistutuksella. Jos menettely toistuu, TE-toimisto asettaa viiden etuuspäivän karenssin. Jos menettely toistuu toisen kerran, seuraa 10 etuuspäivän karenssi. Tämän jälkeen työnhakija menettää toistaiseksi oikeutensa työttömyysetuuteen. Työmahdollisuuden hakemiseksi lasketaan esimerkiksi työhakemusten tekeminen, avoimen työhakemuksen laittaminen yritykseen, joka ei ole ilmoittanut haettavana olevista työpaikoista, sekä muut suorat työnhakuun liittyvät yhteydenotot työnantajiin. Haettavien työmahdollisuuksien on oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä. Kyse on siis niistä työmahdollisuuksista, joita työnhakija hakisi muutenkin työllistyäkseen. Työnhakijalle asetetaan 45 päivän korvaukseton määräaika, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy varmasta työpaikasta.
TE-toimiston resursseja on lisätty 70 miljoonalla
TE-toimiston virkailijan on otettava uuteen työnhakijaan viiden arkipäivän kuluessa ja tehtävä alkuhaastattelu. Tämän jälkeen työnhakija tapaa TE-toimiston tai kunnan virkailijan kahden viikon välein työnhaun kolmen ensimmäisen kuukauden ajan. Tiivis palvelujakso toistuu kuukauden ajan, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Työministeri
Tuula Haataisen mukaan 1200 uuden virkailijan palkkaaminen on mittaluokassaan ainutlaatuinen panostus, jonka hintalappu on 70 miljoonaa euroa.
Nimettömänä asiintyvä TE-toimiston virkailija vastasi Kansalaisen kysymyksiin muun muassa mallin toimivuudesta
Mitä ns. pohjoismainen työvoimapalvelumalli tarkoittaa asiakaspalvelun näkökulmasta?
Uudessa mallissa asiakkaaseen kuuluu olla aiempaa tiheämmin yhteydessä, työnhaun alkaessa kahden viikon välein. Perinteisesti asiakkaan tilannetta on päivitetty TE-toimistosta kolmen kuukauden välein. Jokaisella asiakkaalle asetetaan työnhakuvelvoite, useimmille 4 työpaikkaa per kuukausi. Yhteydenotot uuteen malliin liittyen tulevat asiakkaalle aina henkilökohtaisesti, eli omin päin mallista ei kannata olla huolissaan. Virkailija soittaessaan ohjeistaa miten tulee toimia.
Miten malli on lähtenyt toimimaan?
Malli ei toimi. Uutta työtä on niin paljon, ettei työaika edes teoreettisesti riitä kaiken työn tekemiseen. Kuten erilaisista uutisista onkin jo saatu lukea, kaikissa TE-toimistoissa ei ainakaan kesäaikana pystytä mallia toteuttamaan. Työntekijöitä ei ole mallin vaatimuksiin nähden riittävästi.
TE-toimiston resursseja on lisätty vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosenttia. Kustannus on vuositasolla 70 miljoonaa euroa. Riittääkö tämä?
Siihen nähden, mitä virkailijoilta nyt odotetaan, ei riitä. Jotta työn voisi tehdä hyvin ja uusien velvoitteiden mukaisesti, arvioisin, että asiakasmäärä per virkailija tulisi puolittaa. Itse katson, että julkisen sektorin kuluja pitäisi kasvattamisen sijasta leikata. Pidän nykyistä kehitystä siis vääränlaisena. Mielestäni TE-toimiston pitäisi keskittyä turhanaikaisen byrokratian sijaan oikeaa työnvälitykseen ja muutenkin keventää organisaatiota reilusti. Myös työttömän työnhakijan velvoitteita pitäisi keventää. Työhaluinen kyllä menee töihin työpaikan löytyessä, ilman neljän työpaikan hakuvelvoitetta per kuukausi. Se, joka ei töihin halua tai pysty, ei mene töihin kuitenkaan. Työhaluttomat ja -kyvyttömät pitäisi saada TE-toimistojen listoilta kokonaan pois heille paremmin sopivien palveluiden piiriin. Kevyempi julkinen sektori tarkoittaisi myös kevyempiä veroja. Tämän hyödyt lienevät ilmiselvät.
TE-palveluiden virkailijalla on kaikilla omat asiakkaansa, montako asiakasta yhdellä virkailijalla on?
Virkailijan asiakasmäärä riippuu siitä, millaista asiakasryhmää virkailija tekee. Satoja kuitenkin.
Päätoiminen opiskelija velvoitettu hakemaan töitä
Myös opiskelija on velvoitettu hakemaan työpaikkaa jos opiskelee omaehtoisesti, vaikka opiskelu olisikin päätoimista. Tällöin työnhakuvelvoite on kolme työhakemusta kolmen kuukauden aikajaksossa.
Omaehtoinen opiskelu tarkoittaa sitä, että työtön työnhakija hakee TE-palveluilta päätöksen, että on oikeutettu saamaan työttömyysetuutta opiskelunsa ajalle. Ennen koulutusta TE-toimisto arvioi, parantaako koulutus hakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla ja täyttyvätkö muut edellytykset omaehtoisen opiskelun tukemiselle. Työttömyysetuudella tuetaan vain päätoimista opiskelua.
Työttömyysetuutta opiskelun ajalta voi saada vähintään 25-vuotias, jos on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi ja työnhaku on voimassa. Opintojen tukemisesta työttömyysetuudella on sovittava työllistymissuunnitelmassa ennen opintojen aloittamista.
Toistaiseksi ei ole tietoomme tullut käytännön kokemusta siitä, mitä tapahtuu jos opiskelija joutuu kieltäytymään hakemastaan työstä, koska on päätoiminen opiskelija.
Vastuu siirtyy kunnille
TE-palvelut on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan siirron yhteydessä kunnille luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Siirtoa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022.
Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa tavoitellaan eri palvelujen parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palvelujen löytämistä asiakkaalle. Kokeilussa on mukana 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta. Kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti, kunnes palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille.
