Eurooppa • Kulttuuri • Maahanmuutto • Muu maailma • Politiikka

Tanskan vasemmistohallitus alkaa lähettää turvapaikanhakijoita Ruandaan perustavanlaatuisen sopimuksen jälkeen

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen (2018). Kuva: Wikimedia Commons/News Oresund (CC BY 2.0).

Tanskan maahanmuuttovastainen vasemmistohallitus allekirjoitti juuri käänteentekevän sopimuksen Ruandan kanssa turvapaikanhakijoista.

Sen sijaan, että maahanmuuttajat odottaisivat Tanskassa turvapaikkahakemustensa käsittelyä, maan vasemmistohallitus alkaa nyt karkottaa heitä Ruandaan. Tämä Afrikan maa suostui kahdenvälisessä sopimuksessa ottamaan heidät vastaan. Suunnitelma, joka on ollut pitkään Tanskan oikeistopuolueiden tavoitteena, vaati yli vuoden kestäneet neuvottelut, mutta poliittinen tavoite on nyt lähempänä kuin koskaan aiemmin. Sopimus ei koske vain ruandalaisia siirtolaisia, vaan kaikki turvapaikanhakijat joutuisivat odottamaan Afrikassa, kunnes heidän turvapaikkaprosessinsa on päättynyt. Se, että suunnitelmaa toteuttaa vasemmistolainen hallitus, viittaa Tanskan omituisiin olosuhteisiin, joissa vasemmisto on omaksunut monia oikeiston maahanmuuttovastaisia linjauksia. Kesäkuussa 2021 Tanskan sosiaalidemokraattinen hallitus hyväksyi lain, jolla sallitaan maahanmuuttajien vastaanoton - tai vangitsemisen - ulkoistaminen kolmanteen maahan turvapaikkahakemuksen arvioinnin ajaksi. Tanskan oli kuitenkin myös luotettava siihen, että kolmannet maat todella ottavat maahanmuuttajat vastaan. Tanska kävi keskusteluja useiden Afrikan maiden kanssa lupaillen miljoonien eurojen kehitysapua, mutta toistaiseksi Ruanda on ainoa valtio, joka on suostunut. Tanska ilmoitti kahdenvälistä yhteistyötä koskevasta julkilausumasta, jossa "kaavaillaan sellaisen ohjelman perustamista, jonka avulla turvapaikanhakijat voitaisiin siirtää (Ruandaan) asiakirjojen käsittelyn ajaksi sekä mahdollisuutta asettua asumaan Ruandaan". Kyseisellä Afrikan maalla on kuitenkin jo yli 127 000 pakolaista YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan.
"Tätä on jatkunut liian monta vuotta"
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on tullut tunnetuksi pyrkimyksistään vähentää maahanmuuttoa ja karkottaa maahanmuuttajarikollisia. "Joka viides vuonna 1997 syntynyt ei-länsimaalaistaustainen nuorimies oli rikkonut lakia ennen kuin täytti 21 vuotta. Kyse ei ole kaikista. Mutta on liian paljon nuoria miehiä, jotka riistävät toisten vapauden, varastavat lasten tulevaisuuden, pelottelevat vanginvartijoita - ja jättävät jälkeensä pitkän turvattomuuden jäljen", Tanskan pääministeri sanoi. "Tätä on jatkunut liian monta vuotta. Tyttöjä, joita kutsutaan halventavilla nimillä, koska he ovat tanskalaisia. Tai tyttöjä, jotka joutuvat sosiaalisen kontrollin kohteeksi, koska heistä on tullut liian tanskalaisia. Brønshøjin makkaran myyntikärryä vastaan hyökätään ilotulitteilla, koska se myy sianlihaa", hän sanoi. Tanskalaiset kannattavat yleisesti ottaen hallituksen tiukkaa suhtautumista maahanmuuttoon. Mielipidemittaukset osoittavat, että kanta on suosittu. YouGovin vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan 65 prosenttia tanskalaisista vastusti uusien maahanmuuttajien vastaanottamista. Saman yrityksen vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan 31 prosenttia tanskalaisista uskoi, että maahanmuutosta ei ole mitään hyötyä maalle. Kööpenhaminan oikeustieteellisen korkeakoulun professori Thomas Gammeltoft-Hansen sanoi tämän vuoden helmikuussa, että hallituksen maahanmuuttoa vastustava politiikka toimii toistaiseksi, mutta itse asiassa niin sanotut oikeistopuolueet saattavat olla niitä, jotka pyrkivät höllentämään maahanmuuttosääntöjä. Vaikka hän ei tarkenna, mitkä puolueet, neoliberaalia talouspolitiikkaa kannattavat oikeistolaiset vaativat usein halpaa ulkomaista työvoimaa tukeakseen suuryrityksiä ja luodakseen painetta palkkoihin. Tämä politiikka on nähty Yhdysvalloissa republikaanisen puolueen valtavirran siivessä kolmen viime vuosikymmenen aikana. "Tanskalaisten enemmistö kannattaa hyvin rajoittavaa turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Myös useimmat Tanskan parlamentin poliittiset puolueet haluavat muutosta maahanmuuttoon. Kuitenkin viime aikoina esimerkiksi erityisesti oikeistopuolueissa on noussut ääniä sääntöjen höllentämisen puolesta, koska työmarkkinoilla tarvitaan enemmän työvoimaa ulkomailta", hän arveli.
Tanskan tavoitteena nolla turvapaikkahakemusta
Tanskan hallituksen kovan linjan asenne maahanmuuttoa kohtaan saattaa heijastella maahanmuuttajayhteisön vakavia kotouttamisongelmia, jotka aiheuttavat rinnakkaisyhteiskuntia ja vakavaa rasitusta maan budjetille hyvinvointi-, koulutus- ja kotouttamisohjelmien kautta. Maan sisäministeri Mattias Tesfaye on jopa ylistänyt Unkarin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ja todennut, että maa on välttynyt rikollisuudelta ja kotouttamisongelmilta, joita on nähty muissa Länsi-Euroopan maissa. "Oli virhe arvostella Unkarin pääministeriä Viktor Orbánia siitä, että hän pystytti piikkilanka-aidan rajalle vuonna 2015", Tesfaye sanoi lehdistölle viime vuonna EU:n sisäministerien kokouksen jälkeen Brysselissä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tanskassa rekisteröidään vain 1 000-2 000 turvapaikkahakemusta vuodessa. Tesfaye sanoi, että "hänen unelmansa olisi, että Tanskassa olisi nolla turvapaikkahakemusta". Tanska ei kuitenkaan ole poikkeus Euroopassa. Britannia on kokeillut samaa prosessia, jossa turvapaikkahakemukset siirretään kolmanteen maahan. Huolimatta Ruandan kanssa allekirjoitetusta samankaltaisesta sopimuksesta, jonka Britannian tuomioistuin piti voimassa yhdistysten tekemän valituksen jälkeen, karkotuksia ei koskaan toteutettu. Viime kesäkuulle suunniteltu ensimmäinen lento estyi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksellä. Tanska, joka on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen jäsen, voi joutua kärsimään samoista haasteista kiistanalaisen oikeuselimen taholta, jolloin Tanskan demokraattisesti valitun hallituksen maahanmuuttopolitiikka mitätöityy. Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta on jo pitkään syytetty siitä, että se on miehitetty vasemmistomyönteisillä tuomareilla, joista monet ovat työskennelleet järjestöissä, joilla on yhteyksiä miljardööri-oligarkki George Sorosiin. Kööpenhamina ilmoitti käyvänsä keskusteluja 5-10 Afrikan maan kanssa, mutta kieltäytyi nimeämästä niitä. Maan lehdistö on viitannut Egyptiin ja Etiopiaan, mutta Ruanda on toistaiseksi ollut vakavin ehdokas. Maahanmuuttoministeri Mattias Tesfaye vieraili huhtikuussa Ruandassa selvittämässä sopimuksen yksityiskohtia. Lähde: Remix