Eurooppalaisittain melko tiukalla maahanmuuttopolitiikalla ja jengirikollisuuden torjunnalla on laaja tuki niin Tanskan oikeiston kuin vasemmistonkin keskuudessa.
Tanskassa maahanmuuttopolitiikkasta keskustelu on loistanut poissaolollaan maan tämän viikkoisissa parlamenttivaaleissa. Syy hiljaisuuteen aiheen ympärillä on se että tiukan maahanmuuttopolitiikan jatkamisesta on syntynyt Tanskassa jonkinlainen konsensus.
Tanskan oikeisto-opposition tavoin myös maan nykyisen pääministerin
Mette Frederiksenin sosiaalidemokraattipuolueen maahanmuutolinja on verraten tiukka. Tanskan demarit ovat esittäneet aikaisemmin oppositiossa, että spontaanisti Tanskan rajoille tulevat turvapaikanhakijat lähettättäisiin Euroopan ulkopuolisiin vastaanottokeskuksiin hakemuksen käsittelyajaksi ja että Tanskaan otettavien ei-länsimaalaisten määrälle asetettaisiin yläraja.
Vuonna 2021 Mette Frederiksen sanoi hallituksensa tulevaisuuden tavoitteeksi nolla turvapaikanhakijaa. Vuonna 2020 Tanskaan tuli noin 1500 turvapaikanhakijaa, joka oli pienin määrä koko 2000-luvulla.
Maahanmuuttopolitiikan tiukennuksien lisäksi Tanskassa on otettu käyttöön kovempi linja myös niin kutsutun jengirikollisuuden torjumisen suhteen. Yleensä katujengit koostuvat pääosin tai kokonaan maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään.
Jengirikollisille voidaan määrätä esimerkiksi kaksinkertaisia rangaistuksia yleiseen linjaan verrattuna ja alueilla joilla jengit toimivat Tanskan poliisi voi määrätä ruumiintarkastuksia ilman, että henkilöön kohdistuu rikosepäilyä. Jengirikollisuuden torjunta syö merkittävästi poliisin resurseja, mutta Tanskan kadut on saatu toistaiseksi pidettyä rauhallisempina kuin Ruotsin lähiöt.
Edellisissä Tanskan parlamenttivaaleissa maahanmuutto on ollut yleensä merkittävä vaaliteema. Erityisesti Tanskan kansanpuolue on saavuttanut sen avulla voittoja ja toiminut sitten oikeistohallitusten tukipuolueena maahanmuuttopolitiikan tiukennuksien takaamiseksi. Myös jotkin pienemmät puolueet ovat kampanjoineet vuosien ajan Tanskan maahanmuutopolittikan tiukentamiseksi.
Nyt maahanmuuttopolitiikan tiukentuminen on leviämässä Tanskasta Ruotsiin, jossa maahanmuutopolitiikasta keskusteltiin paljon edellisten vaalien alla. Helsingin yliopiston dosentin
Johan Strangin mukaan Tanskan mallista saattaa tulla uusi suunta Pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikalle. Hänestä Suomen kannattaisikin katsoa enemmän Tanskaan päin sen sijaan että menisimme aina Ruotsin perässä.
Lähteet:
Iltalehti
Iltalehti
Yle
