Torstaiaamuna 30.11.1939 klo 6.50 Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodan julistusta. Aamuvarhain puna-armeija avasi tulen Karjalan kannaksella ja pommikoneet saapuivat Suomen ilmatilaan aloittaen Helsingin, Viipurin, Turun ja muiden kaupunkien pommitukset.
Stalin oli päättänyt valloittaa Suomen kahdessa viikossa ja lähetti koko rajan mitalle yli puolen miljoonan miehen joukkonsa.
Talvisodan taisteluja käytiin ankarassa pakkasessa koko pitkällä rintamalla Karjalan Kannakselta Petsamoon.
Sodan 105 päivää kestäneet taistelut päättyivät 13. maaliskuuta 1940.
Sotatoimissa kaatui yli 25 000 suomalaista ja noin 44 000 haavoittui. Sodassa menehtyi yli tuhat siviiliä. Neuvostoliiton tappiot sotatoimissa olivat moninkertaiset.
Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle 11 prosenttia maa-alueistaan. Tämän seurauksena noin 430 000 suomalaista, eli 12 prosenttia väestöstä, menetti kotinsa ja asutettiin muualle Suomeen.
Suomea ei yllätetty
Suomi oli valmistautunut hyökkäykseen. Jo lokakuussa kutsuttiin koolle noin 300 000 reservin sotilaan koollekutsumista ylimääräiseen kertausharjoitukseen.
Kutsu saapua harjoituksiin kosketti lähes kaikkia palvelusikäisiä miehiä ja se toimitettiin heille henkilökohtaisesti. Siitä ei ilmoitettu radiossa, lehdissä tai kadunkulmissa.
Käytännössä kyse oli täydestä liikekannallepanosta. Peitenimeä käytettiin, jotta Neuvostoliitto ei ärsyyntyisi ja jotta suomalaiset pysyisivät mahdollisimman rauhallisina.
Sotilaat harjoittelivat yhteistyötä myös Lotta Svärd -järjestön maanpuolustusnaisten, lottien kanssa. Lottien tehtävä oli avustaa sotilaita aseettomasti tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä.
Sunnuntaina 26.11. Neuvostoliitto lavasti Mainilassa välikohtauksen, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä.
Suomelle ilmoitettiin, että neljä rajalla ollutta neuvostosotilasta oli kuollut Suomen puolelta tulleeseen tykki- ja heitintuleen.
Venäläiset ovat sittemmin myöntäneet lavastuksen.
Ensimmäinen päivä
Marraskuun 30. päivänä Helsingissä ensimmäinen ilmahälytys annettiin kello 9.15.
Koululaiset siirrettiin sirpalesuojiin tai lähetettiin kotiin, aikuiset siirtyivät kuka mihinkin. Kaikki alle 16-vuotiaat lapset lähetettiin pois kaupungista. Eduskuntakin pakeni.
Ne palvelusikäiset miehet, jotka eivät vielä ylimääräisissä harjoituksissa olleet tai olivat sieltä jo kotiutuneet, ilmoittautuivat palvelukseen. Kaupungit hiljenivät ja pimenivät.
Jo ennen sodan syttymistä satatuhatta suomalaista jätti kotinsa itärajan lähettyvillä. Sodan aikana lukumäärä nousi liki puoleen miljoonaan.
Karjalasta pakenevat ristittiin kansan suussa nopeasti evakoiksi. Evakkoon lähtijät olivat useimmiten naisia ja lapsia, miehet olivat rintamalla.
Lähtöpäätös piti tehdä nopeasti, juuri mitään ei mukaansa saanut. Evakkomatkoihin sisältyi paljon epätietoisuutta, surua ja kuolemaa.
Sillä välin miehet rintamalla tiesivät, mitä tekivät.
Lähde:
Yle elävä arkisto
Nykypäivinä ei ole liioiteltua korostaa ja peräänkuuluttaa isänmaallista henkeä joka vallitsi suomalaisten keskuudessa 84 vuotta sitten. Suomalaisten sinnikäs vastarinta oli merkki yhtenäisestä kansasta ja yllätys Neuvostoliitolle.
Tänään 2023 muistamme itsenäisyytemme puolustajia ja Talvisodan ihmettä sen vaatimalla kunnioituksella.
