Suomen väestönkasvua ylläpitää maahanmuutto. Viime vuonna myös syntyvyys kääntyi kasvuun yhdeksän vuoden laskun jälkeen. Suomalaisten hedelmällisyys ei ole kasvanut. Kansalainen pyrki selvittämään mihin syntyvyyden kasvu perustuu.
Maahanmuutto kasvattaa väkilukua vuosittain
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku kasvoi tammi-marraskuun aikana 15 806 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 20 432 enemmän kuin maastamuuttoja.
Marraskuun 2021 ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi-marraskuussa 31 557 henkeä ja Suomesta muutti pois 11 125 henkeä. Suomen kansalaisia noin 31 000:sta maahanmuuttajasta oli 7 572. Lähes yhtä monta suomalaista muutti maasta.
Syntyvyys jatkaa kasvuaan
Vuonna 2020 kasvuun kääntynyt syntyvyys Suomessa jatkoi viime vuonna nousuaan. Tammi-marraskuun aikana syntyi 45 847 lasta eli 3 050 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2020. Yhdeksän vuoden syntyvyyden laskun jälkeen jo vuonna 2019 lasku alkoi hidastua merkittävästi. "Korona-ajalla" on aprikoitu olleen merkitystä ns. "vauva-buumiin", mutta todellisuudessa hedelmällisyysluvut lähtivät kasvuun jo ennen virusta.
HUS tiedotti maanantaina synnytysten määrän kasvusta alueensa sairaaloissa. Kun vuonna 2020 synnytyksiä oli 15 753, vuonna 2021 synnytettiin 17 269 kertaa. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli 9,6 %. Vauvoja syntyi 17 606, joista 9473 Naistenklinikalla, 4558 Espoon sairaalassa, 2170 Hyvinkään sairaalassa ja 1405 Lohjan sairaalassa.
Erityisen suurta synnytysten määrän kasvu oli Hyvinkään sairaalassa (+ 15,4 %) ja Lohjan sairaalassa (+ 21,9 %). Naistenklinikalla nousua oli 8,3 % ja Espoon sairaalassa 6,5 %. Pääkaupunkiseudun synnytyksistä 79,4 % hoidettiin Naistenklinikalla ja Espoon sairaalassa.
Taysissa syntyi viime vuonna 400 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä yli 4 700 lasta.
Syntyvyyden kasvu kasvatti perhekokoja, ei uusien perheiden määrää
Vaikka syntyvyyden lasku taittui vuonna 2020, uusien lapsiperheiden syntyminen ei suhteellisesti yleistynyt. Lapsiluvun mukaan laskettu esikoisten syntyvyys pysyi vuonna 2020 edellisvuoden tasolla, kun hedelmällisyys 2., 3. ja 4. lapsissa nousi hiukan. Kokonaishedelmällisyyden taittuminen selittyy vahvimmin 2. lasten syntyvyyden nousulla: Naisten hedelmällisyys 2. lapsissa nousi 5 prosenttia. Kolmansien lasten syntyvyys nousi 2 prosenttia ja neljänsien lasten 8 prosenttia.
(Tilastokeskus)
Tarkemmin tarkasteltuna suomalaisten hedelmällisyys ei ole kasvanut
Kokonaishedelmällisyysluvulla mitattuna suomalaistaustaisten naisten osuus syntyvyydestä pysyi vuonna 2020 ennallaan, 85 prosentissa. Koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,16 lasta naista kohden. Vuonna 2010 koko maan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 lasta naista kohden, josta suomalaistaustaisten osuus oli 1,72. Tämä vastasi 92 prosentin osuutta koko maan syntyvyydestä.
(Tilastokeskus)
Kansalainen tiedusteli HUS:n syntyvyyden jakautumista kieliryhmittäin vuonna 2021. Viestintäasiantuntija
Suvi Pärnasen mukaan asiointikieli muuttujana ei ole tällä hetkellä käytettävissä, eikä etnisestä taustasta voida hakea tietoja.
Helsingissä syntyneitä on kieliryhmittäin
tilastoitu vuonna 2019, jolloin Helsingissä syntyi yhteensä 6 332 lasta. Tuhatta 15–49-vuotiasta naista kohden syntyi 38 lasta. Suomen- ja saamenkielisillä syntyi 34, ruotsinkielisillä 35 ja vieraskielisillä 53 lasta tuhatta kieliryhmän 15–49-vuotiasta naista kohden. Vuonna 2019 vieraskieliset 20−24-vuotiaat naiset saivat 47 lasta kieliryhmän tuhatta vastaavan ikäistä naista kohden, kun suomen- ja saamenkielisillä vastaava luku oli 10. Myös 25–29-vuotiaiden vieraskielisten hedelmällisyys oli huomattavasti korkeampi kuin saman ikäisten kotimaankielisten. Tätä vanhemmissakin ikäryhmissä kotimaankielisten hedelmällisyys oli matalampi kuin vieraskielisten. Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten kokonaishedelmällisyysluku on Helsinkiäkin suurempi.
Suurista kieliryhmistä venäjän-, viron- ja englanninkielisten hedelmällisyys ei juuri poikkea kotimaankielisten hedelmällisyydestä. Somalinkielisten kokonaishedelmällisyysluku on sen sijaan selvästi yli kaksinkertainen verrattuna koko väestöön. Somaleiden jälkeen kakkospaikalla on arabiankielisten hedelmällisyys, kolmannella sijalla kurdit.
