Antibiooteille vastustuskykyisten eli resistenttien bakteerien, niin kutsuttujen superbakteerien, yleistyminen on merkittävä globaali uhka ihmisen terveydelle. Antibioottiresistenssi lisääntyy nopeasti ja on erityisen ongelmallinen sairaalaympäristössä.
Resistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito on tavanomaista vaativampaa, hoitoajat venyvät, vakavia infektioita esiintyy enemmän ja kuolleisuus on suurempaa. Terveydenhuollolle koituu tuntuvia lisäkustannuksia. Jos nykyinen kehitys jatkuu, mikrobilääkeresistenssin arvioidaan aiheuttavan vuonna 2050 peräti kymmenen miljoonaa ylimääräistä kuolemaa.
Ulkomailla sairaalahoitoon joutuvat matkailijat kantavat usein kotiin palatessaan monille antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereja
Tuoreessa Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa tutkijat analysoivat seulontatuloksia 1 772 potilaalta, joilta oli seulottu moniresistenttejä bakteereja vuosina 2010–2019. Potilaat olivat olleet seulontaa edeltävän vuoden aikana sairaalahoidossa Euroopassa. Tutkimuksessa 17 prosenttia heistä kantoi superbakteeria. Itä-Euroopassa sairaalahoidossa olleista noin 28 prosenttia toi tuliaisena superbakteerin.
– Tavallisin löydös oli ESBL-bakteeri, ja pieneltä osalta löytyi myös MRSA-bakteeri tai VRE-bakteeri. Erityisen huolissamme olemme karbapeneemeille vastustuskykyisistä bakteerikannoista, joita löytyi myös pieneltä osalta. Niihin tehoavat vain harvat antibiootit, sanoo väitöskirjatutkija, LL
Mikael Kajova.
Tartunnan riski näytti tutkimuksen mukaan olevan suurin Etelä- ja Itä-Euroopassa.
– Kaikkein suurin tartunnan riski oli itäisen Euroopan maiden sairaaloissa: noin 28 prosenttia Itä-Euroopassa hoidetuista kantoi superbakteeria, Kajova kertoo.
Antibioottihoidot lisäsivät tartunnan riskiä
Tutkimuksen mukaan ulkomaisessa sairaalassa annetut antibioottihoidot kasvattivat matkailijan riskiä saada reissulta superbakteeri.
Tuore tutkimus havainnollistaa antibioottiresistenssin leviämistä matkailun myötä.
– Suomi on ollut matalan antibioottiresistenssin maa. Vaikeutuva resistenssitilanne maailmalla näkyy hiljalleen myös meillä, kun bakteerit kulkeutuvat tänne muun muassa matkailijoiden mukana. Tutkimus auttaa sairaaloita suunnittelemaan riskiarvioon perustuvaa suojautumista moniresistenteiltä bakteereilta, kertoo professori, ylilääkäri
Anu Kantele.
Kantajuus turvapaikanhakijoilla ei suuremmin eroa tropiikista palaavien suomalaismatkailijoiden löydöksistä
LL
Tuomas Aro ja Kantele selvittivät vuonna 2019 Husin sairaaloissa 2010–2017 hoidetuilta turvapaikanhakijoilta ja pakolaisilta otettujen moniresistenttien bakteerien seulontalöydöksiä. Tutkimukseen valittiin ne 447 potilasta, joiden sairauskertomuksesta löytyivät tarvittavat tiedot.
Potilaat olivat kotoisin 41 eri maasta, enimmäkseen Irakista (47 %) sekä Afganistanista (10 %), Syyriasta (10 %) ja Somaliasta (7 %). Moniresistenttejä bakteereja tavattiin lähes joka toisella (45 %). Metisilliinille resistenttejä Staphylococcus aureus (MRSA)-bakteereja kantoi joka viides (21 %) ja ESBL-suolistobakteereja joka kolmas (33 %). Joka kahdeksannelta (13 %) löytyi vähintään kahta erityyppistä moniresistenttiä kantaa ja 5 %:lla ne aiheuttivat kliinisen infektion.
Vaikka pakolaiset ja turvapaikanhakijat kantavat moniresistenttejä suolistobakteereja jokseenkin yhtä yleisesti kuin suomalaismatkailijat, MRSA:n kantajuus on heillä tavallisempaa.
Lähteet:
Journal of Travel Medicine, 2022
Duodecimkirja
Tiedekulman YoutubeKatso video YouTubessa
