Suomi rikkoo Naton tavoitteen jo ensi vuonna – Häkkänen: “Olemme vahvistaneet kriisinkestävyyttä”

Naton uusi 5 prosentin puolustusmenositoumus muuttaa jäsenmaiden velvoitteita – Suomi etenee aikataulua edellä.

Suomi tulee ylittämään Naton laajempien puolustusta ja turvallisuutta tukevien menojen 1,5 prosentin tavoitteen jo vuonna 2026. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että raportointiin sisällytetään myös muiden hallinnonalojen vastuulla olevia lakisääteisiä valmiuden ja varautumisen tehtäviä sekä maanpuolustukselle välttämättömiä suorituskykyjä. Kokonaismenojen arvioidaan nousevan 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Puolustusministeri Antti Häkkänen korostaa, että Suomen vahva panostus kokonaisturvallisuuteen näkyy jo ensimmäisenä raportointivuonna.

"Kokonaismaanpuolustus on olennainen osa Suomen puolustuksen kokonaisuutta. Suomi on perinteisesti pitänyt hyvää huolta siviiliyhteiskunnan kriisinkestävyydestä, ja olemme tätä entisestään vahvistaneet. Naton tavoitteen ylittyminen jo kuluvana eli ensimmäisenä raportointivuonna kuvastaa sitä, että Suomi ottaa kokonaismaanpuolustuksen vakavasti", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Naton uusi 5 % tavoite muuttaa jäsenmaiden velvoitteita

Haagin vuoden 2025 huippukokouksessa Nato vahvisti uuden puolustusmenositoumuksen: jäsenmaiden tulee käyttää vuoteen 2035 mennessä yhteensä viisi prosenttia BKT:staan puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen. Tavoite jakautuu kahteen osaan:

3,5 % varsinaisiin puolustusmenoihin
1,5 % laajempiin turvallisuutta vahvistaviin menoihin

Varsinaisiin puolustusmenoihin lasketaan puolustusministeriön hallinnonalan menot, osa Rajavartiolaitoksen rahoituksesta, ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä puolustushallinnon eläkemaksut.

Laajempi 1,5 % kokonaisuus: kriisinkestävyyttä, innovaatioita ja Ukrainan tukemista

Laajempiin turvallisuusmenoihin sisältyy laaja kirjo yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistavia toimia. Häkkäsen mukaan Orpon hallitus on edistänyt näitä määrätietoisesti.

"Laajempiin puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin 1,5 % menoihin luetaan muun muassa operatiivisten suunnitelmien toimeenpanon mahdollistamiseen, puolustusteollisen pohjan vahvistamiseen, puolustusalan innovaatioiden edistämiseen, siviilivalmiuden ja kriisinkestävyyden turvaamiseen sekä Ukrainan tukemiseen liittyviä menoja. Näitä kaikkia olemme Orpon hallituksessa määrätietoisesti edistäneet. Emme kuitenkaan ole kaikkien tarpeiden osalta maalissa, vaan työtä kokonaismaanpuolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi on edelleen jatkettava", puolustusministeri Häkkänen sanoo.

Poikkihallinnollinen valmistelu jatkuu

Raportoinnin taustalla on puolustusministeriön johtama laaja poikkihallinnollinen valmistelu. Puolustusministeriö vastaa Suomessa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta, ja työ jatkuu kohti Naton vuoden 2035 tavoitetta.