Suomi Herää -kulkue marssi 6.12.2022 Rautatientorilta eduskuntatalolle, jonka portailla oli tapahtuman puhepaikka. Kulkuetta johti rummut takanaan tapahtuman banderolli, suuri määrä Suomen lippuja, Sinimustan Liikkeen liput ja Kansallismielisten liittouman liput. Suomi Herää -tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.
Suomi Herää -tapahtuman tiedotuksen mukaan
"Me kunnioitamme ja kiitämme suomalaisia, jotka ovat aikojen saatossa pitäneet maamme ja kansamme puolia, jotta meillä säilyisi itsenäinen maa, jossa asuu itsenäinen kansakunta. Me emme ole tuudittautuneet siihen narratiiviin, että mikä on voitettu, pysyy vaalimatta tai jopa taistelematta. Me näemme sen globaalin rappion, johon maamme ja kansamme on ajettu. Me emme tahdo, että tulevat sukupolvet ovat ulkomaalaisten suuryhtiöiden palkkaorjia, joiden elämän perustavin arvo on voitonmaksimointi. Vaan me tahdomme irtaantua ylikansallisesta materialismista ja herättää isiemme perinnön jälleen henkiin...Me tahdomme, että Suomi on suomalaisten maa. Tahdomme luoda uuden tulevaisuuden, jossa kansallishenki on luonnollinen tapa elää ja toimia. Me tahdomme jokaisen suomalaisen pysähtyvän ajattelemaan, millaisen tulevaisuuden kukin jälkipolvilleen tässä maassa haluaa. Siksi me sanomme Suomi Herää! Herää ja käy voittoon meidän kanssamme!"
Eduskuntatalolla järjestäydyttiin näyttävästi liehuviin lippuriveihin. Tapahtuma sujui odotetusti ilman suurempia häiriöitä. Osallistujia oli noin 250.
Ensimmäinen puhuja oli Uudenmaan akselin ja Sinimustan Liikkeen Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Pyry-Lii Soinio, joka vertasi puheessaan nykypäivien tapahtumia historiallisiin tekoihin viitaten mm. Venäjän toimiin, ja puhui median vaikutuksesta ihmisten ajatteluun ja asenteisiin tässäkin aiheessa. Usko, rohkeus ja viha kansamme kirkkaimpien sankareiden tekojen taustalla toistuivat puheessa, jolla Soinio kehotti suomalaista kansaa taistelemaan olemassaolonsa puolesta.
"Turvataksemme olemassaolomme meillä on oltava suomalainen kansallisvaltio, armeija ja hallinto. Ilman kykyä puolustautua repii iljettävä ryssä heimomme kappaleiksi raiskaten ja murhaten mennessään ja muistonnekin painuu historian pimentoon."
Sinimustan Liikkeen hallituksen jäsenen ja Satakunnan piirin puheenjohtajan
Tapio Rantasen puheessa perehdyttiin itsenäisyyden ja vapauden merkitykseen sekä yksittäisen suomalaisen velvollisuuteen kansaansa kohtaan. Rantanen kehotti olemaan sekoittamatta velvollisuutta kansaamme kohtaan velvollisuuteen valtiotamme kohtaan.
"Näistä ensimmäinen on kansamme hyvinvoinnin edellytys ja jälkimmäinen vain valtaapitävien asettama vaade alamaisiltaan. Nykyinen valtiojohtomme onkin ajautunut yhä kauemmas ensimmäisestä velvollisuudesta ja siksi sen nauttima suosio kansamme keskuudessa on jo pitkään ollut laskemaan päin...Vain valitsemalla kansallamme sellaisen valtiojohdon, jonka vahvin velvollisuus on sen hallitsemaa kansaa kohtaan, voimme ottaa itsenäisyytemme takaisin."
Kirjailija ja kansallismielinen toimija
Jasmina Jalosen puheen aiheena oli mm. suomalaisuus ja sen merkitys. Jalonen muistutti suomalaisuuden ja sen määrittelyn tärkeydestä jokaiselle aidosti kansallismieliselle, sillä kysymys on identiteetistä ja syntyperästä, jotka ovat peruskallio jolle muu minäkuva ja persoonallisuus rakentuvat.
"Monikulttuurisuuden kannattajille suomalaisten tietoisuus itsestään omana erityisenä ihmisryhmänä tarkoittaa sitä, etteivät kaikki voi tulla osaksi sitä. Sulatusuuni ei voi toteutua, ellei kantaväestö suostu sulautumaan. Suomalaisuus etnisenä identiteettinä on täten kantona kaskessa myös niille, jotka tahtovat luoda uuden eurooppalaisen ja kansainvälisen ihmisatomin."
Jalonen puhui myös sanojen keksimisestä ja niiden merkityksen hiomisesta, ja vastaavasti asioiden häivyttämisestä, jota käytetään suomalaisuuden käsitettä laajentaessa tai uudelleen määriteltäessä.
"Suljettua suomalaisuuden käsitettä paheksutaan ja ulkomaalaistaustainen poliitikko suomalaisessa kansallispuvussa on ihailun kohde, mutta alkuperäiskansan asuilla ei saisi edes leikkiä. Useammallekin vähemmistöryhmälle on tullut tavaksi ajaa kaksilla rattailla. Yhtäältä omaa erityisyyttä korostetaan julkisuuden tai muun hyödyn toivossa, mutta tarvittaessa käytetään Suomen passia ikään kuin bonus-korttina."
Tapahtuman viimeinen puhuja oli Sinimustan Liikkeen puheenjohtaja
Tuukka Kuru, joka totesi aluksi Suomi Herää -tapahtuman eroavan perinteisistä itsenäisyyspäivän tapahtumista siten, että tämä tapahtuma ei pyri muistelemaan ainoastaan maamme ja kansamme mennyttä loistoa ja suuruutta, vaan sen katse on selvästi tulevaisuudessa.
Kuru puhui yksittäisten kansojen, sivilisaatioiden elonkehästä ja niiden tuhoutumisen uhasta, sekä itsenäisen valtion merkityksestä, tai merkityksettömyydestä ilman etnisesti yhtenäistä kansaa.
"Omastakaan suomalaisuudestamme ei jäisi hirveästi jäljelle, jos joutuisimme jakamaan kaupunkimme globaalin enemmistön kanssa, puhumaan itsellemme vierasta kieltä selviytyäksemme normaalista arkipäivästä, ja jos vielä sulautuisimme meitä suurempaan väestömosaiikkiin, joka ei millään tavoin muistuta meitä. Mikä olisikaan enää se yhteys, jonka esimerkiksi tumman ihovärin omaava, huonoa englantia puhuva, Abdiksi syntymässään nimetty, tulevaisuuden helsinkiläinen kokee olevan hänen ja esimerkiksi vapaussodan aikaisten jääkäreiden kanssa? Kokisiko kyseinen henkilö, että vapaussoturit taistelivat hänen puolestaan, ja omasivat yhtenäisen käsityksen siitä, minkälainen Suomi meidän on luotava?"
Kuru pohti puheessaan suomalaisten itsenäisyyden kaipuuta, kun Suomi oli virallisesti osa venäläistä imperiumia, mutta poikkesi valtaväestöstä etnisesti, kielellisesti ja kulttuurillisesti. Kuru siteerasi Suomen itsenäisyysjulistusta, ja kysyi, mikä olisi tämän modernin ajan Suomen "kansallinen tehtävä" ja itsenäisyysjulistus, mikäli itsenäisyys jouduttaisiin uudestaan ansaitsemaan?
"Mihin Suomen alueella norkoileva ja katuenglantia mongertava kuparinruskea väestö edes tarvitsisi itsenäisyyttä, mikäli se olisi osana yhtä monietnistä Eurooppa? Mihin termillä Suomi ja suomalaisuus enää tässä vaiheessa viitattaisiin, ja olisiko se silloin ainoastaan vanhahtava nimitys tietylle liittovaltion provinssille? Näistä kysymyksistä viimeistään huomataan se, että kansallinen ja valtiollinen itsenäisyys on aina nationalistinen projekti. Maata ei ole olemassa ilman kansaa, jonka olemassaolon ja elämäntavan puolustamiseen se on sitoutunut."
Kansalainen julkaisee myöhemmin kaikki puheet kokonaisuudessaan.
