Vauraissa teollisuusmaissa nuoret ikäluokat ovat yleensä koulutetumpia kuin vanhemmat ikäluokat, mutta Suomi poikkeaa joukosta.
”Jos Suomen halutaan olevan kansainvälisesti houkutteleva paikka esimerkiksi investoida, tulisi koulutustasoa saada nostettua”, Tilastokeskuksen yliaktuaari kirjoittaa.
Suomi tunnetaan maailmalla hyvästä koulujärjestelmästään ja suomalaisten koulutuksesta. Suomalaisten koulutuksessa on kuitenkin tapahtumassa käänne.
Vauraissa teollisuusmaissa eli OECD-maissa nuoremmat ikäluokat ovat yleensä korkeammin koulutettuja kuin vanhemmat ikäluokat, mutta Suomi poikkeaa joukosta.
Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissa
yliaktuaari Miia Huomo kirjoittaa, että nuorten koulutustaso ei ole noussut vuoden 2013 jälkeen koulutuksen pituuden osalta, vaan se on hieman laskenut.
“Suomessa 25-34-vuotiaat ovat hieman jäljessä vanhempien ikäluokkien koulutustasosta, ja heidän koulutustasonsa on nykyisin vain OECD-maiden keskitasoa", Huomo toteaa.
Suurin osa korkeakouluista valmistuneista asuu suuremmissa kaupungeissa ja niiden naapuri- ja lähikunnissa. Vuonna 2020 korkeimmin koulutetut asuivat Kauniaisissa, Espoossa ja Helsingissä.
Nelikymppiset kaikkein koulutetuimpia
Huomon mukaan vuonna 2020 koulutetuin ryhmä oli 40-44-vuotiaiden ikäluokka. Tämän ikäiset olivat suorittaneet keskimäärin 4,9 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta.
Hänen arvionsa mukaan 1970-luvun lopulla syntyneistä on tulossa Suomen koulutetuin ikäluokka, ja eläkkeelle siirtyneiden koulutustaso on lähellä nuorten koulutustasoa.
Kansainvälisesti katsottuna suomalaiset ovat edelleen koulutettua kansaa. Koulutukseen käytetty aika on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Vuonna 2020 keskimääräinen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen käytetty aika oli 4,6 vuotta, vuonna 1970 se oli vain 1,5 vuotta.
Kaikki hakijat eivät pääse haluamaansa koulutukseen
Huoma kirjoittaa, että korkeakoulutarjonnan väheneminen ja koulutuspolitiikan painottuminen enemmän ammatilliseen koulutukseen ovat saattaneet vaikuttaa nuorten opiskeluvalintoihin.
"Suomessa ei ole kovin helppoa päästä korkeakouluihin, joten kaikki hakijat eivät pääse heti haluamiinsa opintoihin", hän kirjoittaa.
Blogikirjoituksen mukaan Suomessa korkeakoulutukseen hakeutuu kansainvälisesti verrattuna suhteellisen pieni osa hakijoista. Monille nuorille jää välivuosia toisen asteen opintojen ja korkeakouluopintojen väliin.
Koulutustaso on tärkeä myös investointien kannalta
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi nostaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää 50 prosenttiin nuorista aikuisista vuoteen 2030 mennessä. Hallitus pyrkii tähän tavoitteeseen lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja.
Hallitusohjelman mukaan hallitus haluaa kohdentaa opiskelupaikkoja erityisesti ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneille, mutta myös tarjota vaihtoehtoisia väyliä tutkintokoulutukseen niille, jotka vaihtavat alaa ja etsivät lisätutkintoja.
"Jos Suomesta halutaan kansainvälisesti houkutteleva paikka esimerkiksi investoida, koulutustasoa pitää nostaa. Koulutustavoitteita ja käytettävissä olevia keinoja tulisi siis harkita tarkkaan", kirjoittaa yliaktuaari Huomo blogissaan.
Lähde: Uusi Suomi
