Suomen valtio ja muut toimijat hakevat Verkkojen Eurooppa -ohjelman (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelmasta rahoitustukea yhteensä noin 325,13 miljoonaa euroa 21 liikennehankkeelle. Valtio hakee rahoitusta 11 hankkeelle yhteensä 67,2 miljoonaa euroa ja muut valtion hankkeisiin osallistuvat toimijat 39,7 miljoonaa euroa. Lisäksi yksityiset toimijat hakevat 10 hankkeelle yhteensä 218,22 miljoonaa euroa. Valtion hankkeet ovat joko jatkoa aiemmin päätetyille hankkeille tai hallitusohjelmassa päätettyjä. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi hakemuksia 18.1.2024.
EU:n tukirahoitusta on tarjolla tällä hakukierroksella noin 7 miljardia euroa etenkin kestävän liikenteen hankkeille, joissa rakennetaan ja parannetaan Euroopan liikenneinfrastruktuuria. Euroopan komissio edellyttää kansallista rahoitusta 50-70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.
– Liikenteen verkot ja palvelut ovat Suomen kilpailukyvyn perusta. Onkin erittäin tärkeää, että haemme hankkeillemme maksimaalisesti EU:n rahoitusta erityisesti nyt kun Suomen taloustilanne on näin synkkä. Investointirahoitusta on turvattava ja velkaantumista vältettävä kaikin järkevin keinoin, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T, Trans-European Transport Network) investointeja. Euroopan laajuinen TEN-T yhdistää rautatiet, sisävesireitit, tiet, meri- ja lentoyhteydet yhdeksi liikenneverkoksi.
Valtio hakee rahoitusta raide- ja älyliikenteen hankkeille
Valtion 11 hankkeelle haetaan rahoitusta 106,9 miljoonaa euroa. Tästä valtion osuus on noin 67,2 miljoonaa euroa ja muiden toimijoiden noin 39,7 miljoonaa euroa.
Eniten rahoitusta haetaan Espoon kaupunkiradan rakentamiseen. Espoon kaupunkirata on ensimmäinen vaihe Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteyden hankkeessa.
Raideliikenteen osalta valtio hakee rahoitusta myös Riihimäen ja Tampereen välisen radan suunnitteluun, Tampereen henkilöratapihan rakentamiseen, pääradan parantamiseen Hyvinkään ja Riihimäen välillä, Karjalan radan suunnitteluun Imatran ja Joutsenon välillä, Tampere–Jyväskylä-radan suunnitteluun sekä Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnitteluun.
Lisäksi rahoitusta haetaan Digirata-hankkeelle, jossa varustellaan Tampereen ja Porin välinen rataosa eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä (European Rail Traffic Management System, ERTMS).
Valtio hakee rahoitusta myös älyliikenteen hankkeille, joilla kehitettäisiin älykkäitä liikennejärjestelmiä maanteillä ja meriväylillä.
Hankkeet:
1. Riihimäki-Tampere-radan suunnittelu
Väylävirasto hakee rahoitusta 1,75 miljoonaa euroa.
2. Tampereen henkilöratapihan rakentamisen 2. vaihe
Väylävirasto hakee rahoitusta 5,33 miljoonaa euroa ja muut toimijat 395 592 euroa.
3. Espoon kaupunkiradan rakentaminen
Väylävirasto hakee rahoitusta 29,98 miljoonaa euroa ja muut toimijat 29,42 miljoonaa euroa.
4. Pääradan parantaminen Hyvinkään ja Riihimäen välillä
Väylävirasto hakee rahoitusta 5,5 miljoonaa euroa ja muut toimijat 100 000 euroa.
5. Karjalan radan suunnittelu Imatran ja Joensuun välillä
Väylävirasto hakee rahoitusta 3 miljoonaa euroa.
6. Tampere-Jyväskylä-radan 2. vaiheen suunnittelu Lahdenperän ja Jämsän välillä
Väylävirasto hakee rahoitusta 3,07 miljoonaa euroa.
7. Savonradan nopeuden ja kapasiteetin noston suunnittelu
Väylävirasto hakee rahoitusta 2,25 miljoonaa euroa.
8. Digirata I – varustelu eurooppalaisella rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä
Väylävirasto hakee rahoitusta 12,83 miljoonaa euroa.
9. C-Roads Extended
Väylävirasto hakee rahoitusta 331 500 euroa.
10. Eurooppalainen älyliikenteen palvelut -hanke
Väylävirasto hakee rahoitusta 2,77 miljoonaa euroa ja muut toimijat 5,75 miljoonaa euroa.
11. Merenkulun älyväyläpalvelut
Väylävirasto hakee rahoitusta 445 179 euroa ja muut toimijat 4 miljoonaa euroa.
Suomessa toimivat yhtiöt hakevat rahoitusta satamille ja raiteille
Suomessa toimivat yhtiöt hakevat CEF-tukea yhteensä 218,22 miljoonaa euroa 10 hankkeelle.
Hankkeet:
1. Länsiradan kehittäminen Helsingin ja Turun välillä
Turun Tunnin Juna Oy hakee rahoitusta 176,28 miljoonaa euroa.
2. Lentoradan suunnittelu
Lentorata oy hakee rahoitusta 4,7 miljoonaa euroa.
3. Maasähkön ja aurinkovoimalan rakentaminen Porin satamaan
Porin satama oy hakee rahoitusta 1,89 miljoonaa euroa.
4. Maasähkön rakentaminen Kemin satamaan
Kemin satama oy hakee rahoitusta 1,34 miljoonaa euroa.
5. Raahen sataman infran parantaminen merituulivoiman tarpeisiin
Raahen satama oy hakee rahoitusta 7,99 miljoonaa euroa.
6. Kaskisten sataman laituri-infran ja maasähkön rakentaminen
Kaskisten satama oy hakee rahoitusta 6,51 miljoonaa euroa.
7. Helsingin ja Tallinnan satamien kehittämishankkeet
Helsingin satama hakee rahoitusta 14,37 euroa.
8. Suomen ensimmäinen liikkuvan kaluston ERTMS-varustelu
VR hakee rahoitusta 2,61 miljoonaa euroa.
9. Eurooppalainen merenkulkualan palveluympäristö
Fintraffic Meriliikenteenohjaus oy hakee rahoitusta 424 900 euroa.
10. Sähköisen kuljetustiedon laajennus rahti- ja kuljetustiedon nopeuttamiseksi
Kouvola Innovation, Vediafi Oy ja Ahola Group hakevat rahoitusta 2,12 miljoonaa euroa.
Mitä seuraavaksi?
Euroopan komission rahoituksen hakuaika päättyy 30.1.2024. Komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2024.
Komissio avaa vuoden 2024 rahoitushakua koskevan kierroksen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurin osalta vuoden 2024 alkupuolella ja muiden hakukohteiden osalta syksyn aikana.
Lisätietoja:
liikenneneuvos Marjukka Vihavainen-Pitkänen, p. 040 825 1255, marjukka.vihavainen-pitkanen(at)gov.fi
Valtioneuvosto: Raha-asiainvaliokunnan istunnon aineisto 18.1.2024
Tiedote 22.6.2023: Suomen liikennehankkeille EU-rahoitusta yli 60 miljoonaa euroa
Liikenne- ja viestintäministeriö
Suomessa tämä vuosi on sotabudjetin vuosi.
Ei kannata ihmetellä, jos umpikorpeen ollaan rakentamassa moottoritietä eli ollaan päällystämässä tai peruskorjaamassa hyvin vähäliikenteisiä teitä: kyseisillä teillä on merkitystä sotakaluston siirroissa.
Teiden päällystämisien perusteella on pääteltävissä, missä sotakaluston salaiset varikot sijaitsevat ja mihin ilmansuuntaan niitä on tarkoitus siirtää.
Suomi on taas valinnut väärät liitolaiset, venäjä on persiistä, mutta niin on USAkin.
Vaaleissa en äänestä ketään, koska jokainen ajaa Suomen tuhoa.