Suomen taloyhtiöiden valmistautuminen väestönsuojien käyttöön sotatilanteessa on puutteellista, mikä herättää huolta asiantuntijoiden keskuudessa. Moni taloyhtiö ei ole tietoinen väestönsuojiin liittyvistä vastuistaan, mikä voi johtaa vakaviin seurauksiin kriisitilanteessa.
Vastuuhenkilöitä ei usein ole nimetty, tai yhden henkilön täytyisi hoitaa useita suojia yhtä aikaa. Sisäministeriö on huomannut ongelman ja suunnittelee uuden, kattavamman ohjeistuksen laatimista.
Väestönsuojan kunnossapidosta vastaa sen kiinteistön omistaja, jossa suoja sijaitsee. Esimerkiksi taloyhtiöissä vastuu lankeaa asukkaille ja vuokranantajille. Usein vastuussa olevat tahot eivät kuitenkaan tiedä, miten toimia väestönsuojan kanssa.
Pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen toteaa, että moni ei tiedä suojan vaatimista kymmenen vuoden välein suoritettavista tarkastuksista. Tarkastusten ja kunnossapidon laiminlyönnit johtuvat osittain välinpitämättömyydestä, sillä velvoitteiden laiminlyönnillä ei ole ollut merkittäviä seurauksia.
Jos väestönsuojat määrätään käyttöön, päätöksen tekisi sisäministeriö. Paikalliset pelastusviranomaiset antaisivat neuvoja, mutta varsinainen käyttöönotto olisi kiinteistön omistajan vastuulla. Usein kiinteistön omistajat uskovat virheellisesti, että pelastuslaitos hoitaisi käyttöönoton.
Kiinteistön pelastussuunnitelman yhteyteen tulisi lain mukaan laatia väestönsuojan käyttöönotto- ja käyttösuunnitelma. Kuitenkin usein tällaisia suunnitelmia ei ole tehty. Sisäministeriö tunnustaa, ettei kiinteistöjen omistajille ole tarjolla riittävästi ohjeistusta, ja lupaa laatia uusia, parempia kansallisia ohjeita.
Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt nimeävät asuinrakennuksen väestönsuojalle hoitajan. Vuonna 2004 pelastustoimilakiin tehdyt muutokset poistivat pakollisen vaatimuksen nimetä hoitaja.
Monissa pelastussuunnitelmissa väestönsuojan hoitajaksi on nimetty kiinteistöhuollon edustaja, jolla on vastuullaan useita kohteita. Tämä tekee käytännössä mahdottomaksi valmistella useita väestönsuojia käyttökuntoon samanaikaisesti sotatilanteessa.
Väestönsuojien määräaikaistarkastusten mukaan 91 prosenttia väestönsuojista täyttää arviointikriteerit konventionaalisten aseiden osalta. 83 prosenttia väestönsuojista täyttää kriteerit kaasu- ja säteilyvaaratilanteiden osalta. Suurimmat yksittäiset puutteet liittyvät varavesisäiliöihin, ylipainemittareihin, viemärin sulkuventtiileihin ja paineoviin, erityisesti vanhemmissa väestönsuojissa.
Suomessa on yli 50 000 väestönsuojaa, jotka tarjoavat suojapaikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. Ne suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta sekä säteilyltä.
Lähde: Iltalehti
Lue lisää aiheesta:
Ukrainan sota tuo Suomen bunkkeriverkoston uuteen tarkasteluun
Pelastuslaitokselle tulvii kysymyksiä väestönsuojista – tässä ohjeet hätätilanteita varten
