Kansallismielisen järjestön Suomen Sisun Uudenmaan piiri vaatii määrätietoisia poikkihallinnollisia toimia maakunnan väestörakenteen suomalaisuusasteen ennallistamiseksi.
Joka viides Uudellamaalla asuva on ulkomaalaistaustainen. Kaikista Suomen ulkomaalaisista lähes puolet asuu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaisten osuus on Vantaalla Manner-Suomen kunnista korkein: 30,5 %. Espoossa ulkomaalaisia on 26,0 % ja Helsingissä 21,6 %. Muissa Uudenmaan kunnissa ulkomaalaisten osuus on pienempi, mutta kasvussa, ja kaikkiin Uudenmaan keskikokoisiin ja jopa pieniin kuntiin on muodostunut tilastollisesti merkittävä ulkomaalaisryhmä, jonka koko kasvaa vuodesta toiseen.
Suomen Sisun Uudenmaan piiri esittää, että vuoteen 2035 mennessä muiden kuin pääkaupunkiseudun kuntien ulkomaalaisasteeksi tulee asettaa kuntien vuoden 1990 ulkomaalaisaste. Vuonna 1990 Hyvinkään ulkomaalaisaste oli 1,1 % (9,0 % vuonna 2025), Lohjan 0,6 % (7,4 %) ja Porvoon 0,8 % (10,0 %). Kasvu on ollut huomattavaa, mutta ulkomaalaisryhmät ovat näissä kunnissa vielä hallittavan kokoisia.
”Meneillään oleva kehitys on tunnistettava ja sen korjaamiseksi on luotava Uudellamaalla yhteinen tilannekuva”, peräänkuuluttaa Suomen Sisun Uudenmaan piiripäällikkö Nico Anton Saramo.
Pääkaupunkiseudun kuntien osalta Suomen Sisun Uudenmaan piiri peräänkuuluttaa erityistoimenpiteitä: koordinoitua ulkomaalaisten paluumuutto-ohjelmaa, kotoutuspalveluiden painopisteen siirtämistä kotiutukseen sekä oleskelulupien uudelleentarkastelua. Västönvaihdon suunnan kääntämiseen pääkaupunkiseudulla pitää käyttää myös kuntien ja Uudenmaan yhteistä asunto- ja aluepolitiikkaa, maahanmuuttopolitiikan keinoja sekä muita keinoja. Pääkaupunkiseudun vuoden 2035 tavoitteeksi piiri esittää, ettei yhdenkään kaupunginosan ulkomaalaisaste ylitä nykyistä maakunnan keskiarvotasoa eli pyöristetysti 20 prosenttia. Kunkin pääkaupunkiseudun kunnan osalta osuus tulee saattaa selkeästi tämän luvun alle. Näin kehityksen suunta saadaan hallintaan niin kokonaiskehityksen osalta kuin alueellisesti.
”Myös pääkaupunkiseutu voidaan jälleensuomalaistaa, tarvittaessa kaupunginosa, pienalue ja asuinkortteli kerrallaan”, piiripäällikkö Saramo esittää. ”Väestönvaihdon tilanne ja Uudenmaan suomalaisuusrakenteen ennallistaminen on huomioitava jatkossa valtakunnan hallituksen hallitusohjelmassa, Uudenmaan maakuntaohjelmassa ja kuntien strategioissa.”