Suurvaltojen sotilaallinen näytelmä ja aseellinen kilpavarustelu heittävät sodan uhan myös Suomen päälle.
Sota-alus HNLMS Rotterdam on sijoitettu alueelle Ruotsin eteläpuolelle, vahvistaa Nato
Aftonbladetille.
“Olemme paikalla osoittamassa läsnäoloa ja solidaarisuutta koko liittoumalle", sanoo Naton edustaja.
Alankomaiden laivastolle kuuluva sota-alus purjehti lauantaina Juutinrauman läpi ja on nyt Itämeren alueella Tanskan Bornholmin eteläpuolella.
HNLMS Rotterdam on sotilasliitto Naton nopean toiminnan joukkojen (Standing NATO Maritime Group 1) lippulaiva, ja se on rakennettu helikopteritoimintaa ja maihinnousualusten telakointia varten.
Naton mukaan alus on Itämerellä monitoroimassa alueen tilannetta.
Naton läsnäolo Itämerellä
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotilaallisen strategian tutkijan
Magnus Christianssonin mukaan ei ole epätavallista, että Nato on Itämeren alueella. Sijoituksen ajoitus voidaan kuitenkin liittää Euroopan kireään turvallisuustilanteeseen, jossa Venäjä on mobilisoinut joukkojaan Ukrainan rajalle ja vaatinut, että Nato ei hyväksy enää jäsenmaita.
“Nato on sopeutunut Venäjän aggressiivisiin ja arvaamattomiin tapoihin ja harjoittelee yhä enemmän Itämerellä yhdessä Ruotsin ja Suomen kanssa”, hän sanoo.
Viime keskiviikkona kolme venäläistä maihinnousualusta saapui Itämerelle Tanskan salmen kautta, mikä sai Ruotsin puolustusvoimat nostamaan hälytysvalmiutta Gotlannissa. Sotilaat partioivat nyt Gotlannin satamissa, Visbyn lentokentällä ja muissa strategisissa paikoissa.
“Maanantaina Venäjän laivaston maihinnousualukset ovat nyt kuitenkin poistumassa alueelta”, Ruotsin puolustusvoimien operaatiopäällikkö
Michael Claesson kertoi Ruotsin radiolle. Hänen mukaansa alukset liikkuvat nyt länteen ja luoteeseen.
Venäjä ei kaipaa Natoa naapuriinsa
Venäjä kertoi viime torstaina, että neuvottelut turvatakuista Yhdysvaltojen ja Naton kanssa olivat epäonnistuneet.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi toimittajille päivittäisessä tiedotustilaisuudessa Moskovassa, että
“uusista rajoittavista toimenpiteistä, joissa ehdotetaan muun muassa henkilökohtaisia pakotteita presidentti Vladimir Putinia vastaan, seuraa väistämättä asianmukainen vastatoimi. Sitä voidaan pitää Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteiden täydellisenä katkeamisena”.
Kommentoidessaan Naton vetoomuksia Venäjälle vetää joukkojaan Ukrainan rajalta Peskov sanoi, ettei liittouma voi sanella Venäjälle,
"miten ja minne se voi siirtää asevoimiaan omalla alueellaan".
"Venäjä ei siirrä asevoimiaan muiden valtioiden alueelle. Tämä on olennainen asia,” Peskov vakuutti.
"Olemme kuulleet amerikkalaisten edustajien lausuntoja, joissa he kutsuvat uusia maita Natoon, kuten Suomea ja Ruotsia. Olemme kuulleet lausuntoja joiltakin Nato-mailta, jotka vaativat joukkojen määrän lisäämistä alueellaan, kuten jotkut Baltian maat. Miksi meidän pitäisi de-eskaloitua tätä tilannetta silmällä pitäen?" hän lisäsi.
Venäjän ja Yhdysvaltojen valtuuskunnat tapasivat 10. tammikuuta Genevessä ensimmäisellä neuvottelukierroksella "kantojen selventämiseksi", ja 12. tammikuuta Venäjä ja Nato vaihtoivat näkemyksiä turvatakuista Brysselissä.
Suomen Puolustusvoimat ei tiedota toimistaan Itämerellä
Naton ja Venäjän maihinnousualusten liikkeet Itämerellä
“vaikuttivat todennäköisesti myös Suomen armeijan toimintaan, vaikka toimista ei kerrota julkisuuteen”, kommentoi Maanpuolustuskorkeakoulun merisotaopin pääopettaja
Iiro Penttilä MTV:n Uutisaamun lähetyksessä.
“Varmasti se aiheutti jonkinlaista toimintaa myös Suomessa, vaikka emme tiedota näistä mitään. Perinteinen suomalainen tapa on lisätä aluevalvontaa ja turvata alueellinen koskemattomuus", Penttilä sanoi.
Tarvittaessa tämä voi tarkoittaa varoituslaukauksia tai jopa merimiinoitusta, jos tilanne kärjistyy.
Penttilän mukaan
“aluevesiloukkauksista ei raportoida samalla tavalla kuin ilmatilaloukkauksista, koska se kertoo liikaa Suomen suorituskyvystä Puolustusvoimien kannalta katsottuna”.
Lähde: Aftonbladet, MTV, RadioFreeEurope, Politico, Anadolu Agency
