Angela Merkelin maahanmuuttopolitiikka oli katastrofi, mutta nyt EU yrittää selviytyä massamaahanmuuton seurauksista pakollisten siirtolaiskiintiöiden avulla.
Euroopan komissio näyttää toivovan, että uudelleen nimeämällä maahanmuuttajien
pakollisen uudelleensijoittamisen "pakolliseksi solidaarisuudeksi" kukaan ei huomaa, että se ehdottaa samoja ratkaisuja kuin vuonna 2015, jolloin pakolaisten ja laittomien siirtolaisten aalto tulvi Eurooppaan.
Samanlaista painostusta kohdistetaan jäsenvaltioihin, jotka kieltäytyivät tukemasta pakollisia siirtolaiskiintiöitä vuonna 2015.
EU:n puheenjohtajamaa Ruotsi teeskentelee, että kyse on uusista ratkaisuista, mutta sen sijaan kyseessä on paluu vuoteen 2015. Se osoittaa, että eurokratia ei kykene oppimaan virheistään. Uudelleensijoitusmekanismin luominen on kannustin uusille siirtolaisaalloille. Se on myös kaikkea muuta kuin "humanitaarinen", sillä se merkitsisi sitä, että maahanmuuttajat lähetettäisiin asumaan paikkoihin, joissa he eivät halua asua.
22 000 euron sakko jokaista kielteisen päätöksen saanutta maahanmuuttajaa kohti, jonka jäsenvaltiot joutuvat maksamaan, sopii huonosti yhteen sen kanssa, että Puolalle tarjottiin vain 200 euroa henkilöä kohti
Ukrainasta tulevien pakolaisten majoittamiseksi. Siinä ei myöskään oteta huomioon Puolan jo tarjoamaa apua. EU:n komissio yrittää pakottaa Puolan rahoittamaan Länsi-Euroopan maahanmuuttovirheitä.
EU:n johto lähettää myös hyvin selkeän viestin sekä Puolalle että Ukrainalle: Teidän uhrauksillanne ei ole merkitystä. Meidän ideologiallamme on merkitystä.
On myös syytä huomata, että kyse on lukumääristä. Euroopan komissio ehdottaa 30 000 siirtolaisen siirtämistä Puolaan, ja määrä voi jopa nousta 120 000:een. Samaan aikaan länsimaat väittävät, että 22 000 euron sakko siirtolaista kohti ei riitä.
Keskieurooppalaiset vastustavat tätä politiikkaa, koska se rajoittaa heidän itsemääräämisoikeuttaan. He viittaavat myös siihen, että vastaus kriisiin on EU:n rajojen puolustaminen, kuten Puola on tehnyt Valko-Venäjän vastaisella rajallaan, ja ihmiskaupan torjuminen.
Tilanne on nähtävä myös siinä yhteydessä, että Euroopan komissio pyrkii yhdessä Berliinin ja Pariisin kanssa poistamaan jäsenvaltioiden veto-oikeuden ja ottamaan käyttöön keskitetyn federatiivisen Euroopan mallin.
Emmanuel Macron ja
Olaf Scholz, jotka eivät onnistuneet antamaan Ukrainalle sen tarvitsemaa tukea ja harjoittivat vuosikausia Venäjän lepyttelypolitiikkaa, haluavat nyt hallita Eurooppaa. He haluavat kertoa nyt niille, jotka tekivät oikeita päätöksiä näissä ja muissakin asioissa, mitä heidän pitäisi tehdä.
Lähde:
Remix
Lue aiheesta lisää: Puola kieltäytyy EU:n pakollisesta maahanmuuttajien uudelleensijoittamisesta – kielteisesti suhtautuvia maita pelotellaan uhkasakolla