Ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden asemaan liittyy nykymuodossaan merkittäviä riskejä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys arvioi eri ratkaisuvaihtoehtojen taloudellisia vaikutuksia sekä poimijoihin että marjayrityksiin. Tarvittavasta jatkovalmistelusta hallitus linjaa myöhemmin.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut ulkoisen selvityksen, joka arvioi luonnonmarjoja keräävien ulkomaalaisten aseman parantamisen ratkaisuvaihtojen taloudellisia vaikutuksia. Päävaihtoehtoja on kaksi. Kausityölain ja -asetuksen muuttamisella kausityöläisinä Suomeen tulevilta marjanpoimijoilta vaadittaisiin työsopimusta. Toisena vaihtoehtona on nykyisen marjalain jatkokehittäminen, jolloin poimijat tulevat Suomeen itsenäisinä toimijoina, käytännössä pääasiassa elinkeinonharjoittajina.
Selvitys arvioi, miten vaihtoehdot vaikuttaisivat toimialaan, marjayritysten taloudellisiin toimintaedellytyksiin sekä poimijoiden asemaan ja ansioihin. Selvitys arvioi myös vaikutuksia julkiseen talouteen.
Selvitys tukee poliittista päätöksentekoa eri kehittämisvaihtoehdoista. Selvityksen toteuttaa Pellervon taloustutkimus PTT ja se valmistuu huhtikuussa 2024.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myös asettanut työryhmän, joka ohjaa ulkoista selvitystyötä ja tuottaa täydentävää vaikutusten arviointia poliittisen päätöksenteon ja mahdollisten lakimuutosten tueksi. Työryhmän toimikausi on 12.1.–30.6.2024.
Hallituksen esityksen valmistelemiseksi asetetaan myöhemmin uusi työryhmä sen mukaisesti, mitä hallitus linjaa jatkovalmistelusta.
Taustalla ongelmat marjanpoimijoiden työoloissa ja ansioissa
Luonnonmarjojen kerääminen Suomessa on nojautunut voimakkaasti ulkomaisiin, erityisesti Thaimaasta kutsuttaviin ja rekrytoituihin kerääjiin. Ongelmat luonnonmarjanpoimijoiden työoloissa ja ansioissa ovat nousseet laajempaan tietoisuuteen reilun viimeisen 10 vuoden aikana.
Haasteisiin on pyritty puuttumaan vuodesta 2014 alkaen aiesopimusmenettelyllä ja vuonna 2021 luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta annetun lain säätämisellä. Vuosien 2022 ja 2023 ihmiskauppaepäilyt alleviivaavat tarvetta uusille ja kestäville ratkaisuille.
Lisätiedot:
johtava asiantuntija Katri Niskanen, TEM, p. 0295 047 373
työministerin erityisavustaja Veera Svahn, p. 0295 047 321 (kysymykset työministerille)
vanhempi ekonomisti Henna Busk, Pellervon taloustutkimus PTT, p. 040 164 8136
Tiedote 9.2.2023: Marjanpoimijoiden asemaa koskevaan valmisteluun otetaan aikalisä
Asettamispäätös: luonnonmarjanpoimijoiden aseman parantamista koskeva työryhmä
Työ- ja elinkeinoministeriö
Kumma juttu, että vuosikymmeniä, sieltä niitä marjanpoimijoita tullut, luulisi sanan kiertävän ettei kannata, mutta taitaa sittenkin olla kannattavaa.
On muuten käynyt niin ettei kiinnosta enää ostaa edes marjoja.
Siksi koska ne on poinut porukka jotkan samalla kädellä pyyhkii takapuolensa, että bon apetit vaan.
Jotakin mätää on Arto Satosen ajatuksissa. ”Tiedote 22.12.2023. Työttömiä työnhakijoita marraskuussa 264 300. ” (Kaipa niitä on loppukesälläkin.) Eivätkö suomalaiset osaa kerätät marjoja vai eivätkö viitsi, kun muutenkin tulee toimeen työttömyystuen avulla?
Olisiko tervejärkistä panna tutkimuksen kulut tueksi suomalaisille työttömille ja kerätä marjat suomalaisten omin voimin? Taidetaan taas maksaa puolueitten kannattajille turhasta työstä kaataa yksinkertainen ratkaisu kansalaisten hyväksi.
Ja ”kotoutumistuella” on semmoset 500 000 ihmistä.
Se on muuten isompi tuki kun työttömyystuki.