Säännöllisesti saunovat ovat onnellisempia kuin vähemmän saunassa kylpevät, kertoo ruotsalaisen Luulajan teknillisen yliopiston tutkimus. Saunovat myös sairastuvat vähemmän sydän- ja verisuonitauteihin, sekä muistisairauksiin.
Luulajan teknillisen yliopiston professori Åsa Engström ei osaa sanoa, miksi saunojat tuntevat olonsa paremmaksi ja onnellisemmaksi kuin muu väestö. Hän epäilee saunojien peruskunnon olevan osasyynä. Monet saunassa viihtyvät myös liikkuvat paljon. Hyvä fyysinen kunto selittää osin tutkimustuloksen.
”Ehkä syynä on myös se, että saunassa tavataan ihmisiä, saunan sosiaalinen vaikutus”, pohtii Engström. ”Tiedämme ennestään, että yksinäisyys on haitallista terveydelle.
Terveystietoisessa maailmassa kiinnostus saunomista kohtaan on nousussa. Niin nuoret perheet, miehet, naiset kuin lapsetkin ovat merkittävässä määrin innostuneet saunomaan. Erityisesti saunan terveyttä edistävät vaikutukset ovat lisänneet saunomista 2-3 viime vuoden aikana.
Ruotsin Sauna-akatemiaa edustavalle Svante Spolanderille tutkimustulos ei ole yllätys. Tornionjokilaaksolainen Spolander on saunonut koko ikänsä ja sanoo tuntevansa puhdistuvansa saunassa sekä sisäisesti että ulkoisesti.
”Minulle saunominen on 80% henkistä puhdistautumista ja 20% peseytymistä”, Spolander kuvaa saunomista.
Luulajan teknillisen yliopiston tutkijat aikovat selvittää, mistä tutkimustulokset johtuvat, sekä vertailla miesten ja naisten saunomisen eroja.
Lähde SVT
”…Saunan kaltaisia paikkoja tavataan useissa kulttuureissa ympäri maailmaa. Se on ollut olennainen osa esimerkiksi roomalaista (Laconicum), turkkilaista (Hammam), venäläistä (Banja), virolaista (Savna), japanilaista (Sentō), meksikolaista (Temascal) ja intiaani-kulttuuria (Inipii), ja kaikissa näissä kulttuureissa sillä on ollut hyvin samanlainen rooli pyhänä tilana, jossa on hoidettu erilaisia sairauksia, ja tietenkin puhdistautumis- ja rentoutumispaikkana.
Sanan sauna etymologia on varmasti mielenkiintoinen. On ajateltu, että sana juontaa juurensa vanhasta germaanisesta termistä stagh-ná, josta englanninkielinen sana stack on peräisin. Tämä tarkoittaa, että sanan alkuperä liittyy lämmitettyjen kivien, laattojen tai puun pinoon. Suomalaisen saunan on arvioitu olevan ainakin 3000 vuotta vanha keksintö, ja sen alkuperä on maahan kaivetuissa lämmitetyissä kuopissa. Varhaisin historiallinen maininta suomalaisesta saunasta löytyy Nestorin kronikasta, jossa kuvataan, kuinka kuumassa saunassa käyvät ruoskivat itseään puun oksilla ja lopuksi kaatavat kylmää vettä päälleen. Italialainen historioitsija Giuseppe Acerbi kirjoitti saunovien suomalaisten tavoista kauhistuneena teoksessaan ”Matkat läpi Suomen” 1700-luvulla.
On selvää, että suomalaisilla on erityinen suhde saunaan, ja sillä on lähes uskonnollinen aura ympärillään. Jos metsä on suomalaisen kirkko, sauna voidaan nähdä kotitemppelinä. Historiallisesti sitä on käytetty synnytyspaikkana, sairaiden hoitopaikkana ja myös vainajien puhdistuspaikkana – erittäin tärkeä paikka. Vaikka nykyään kuolema on lähes kokonaan piilossa katseiltamme, ei ollut harvinaista, että 50 vuotta sitten lapsi näki saunassa kuolleen sukulaisensa jo varhain elämässään, ja se antoi kaikille perspektiiviä olemassaolon katoavaisuuteen. Vielä nykyäänkin on monia tabuja, jotka koskevat oikeaa käyttäytymistä saunassa. Esimerkiksi saunassa piereskelyä tai huutamista pidetään yleisesti paheellisena. Sauna nähdään yleisesti paikkana, jossa voi pestä syntinsä pois.
Sauna mainitaan myös Kalevalassa, jossa 46. runossa Väinämöinen pesee saunassa pois Pohjolan Äidin aiheuttamat sairaudet ja kutsuu Ukko Ylijumalan avuksi. Saunassa huonosti käyttäytyviä rankaisevista haltioista on olemassa kokonainen perinne ja mythos. Myös kotitontut kuulemma asuvat saunassa, joka on heille riittävän rauhallinen ja synkkä paikka. Ei ole tavatonta, että perinnetietoinen suomalainen heittää hieman olutta kiville, kunnioittaa Ukko Ylijumalaa ja Väinämöistä, tonttuja ja menninkäisiä, jotta nämä siunaisivat koko talon ja toisivat terveyttä sairauden sijaan…”
Saunan kaltaisia paikkoja tavataan useissa kulttuureissa ympäri maailmaa. Se on ollut olennainen osa esimerkiksi roomalaista (Laconicum), turkkilaista (Hammam), venäläistä (Banja), virolaista (Savna), japanilaista (Sentō), meksikolaista (Temascal) ja intiaani-kulttuuria (Inipii), ja kaikissa näissä kulttuureissa sillä on ollut hyvin samanlainen rooli pyhänä tilana, jossa on hoidettu erilaisia sairauksia, ja tietenkin puhdistautumis- ja rentoutumispaikkana.
Oma saunarituaalini menee seuraavasti: Ensin heitän olutta n. 1 dl kiukaalle ja kutsun Ukko Ylijumalaa ja Väinämöistä. Seuraavaksi sanat menevät seuraavasti: ”tule tähän löylyhyn, vie pois vaiva, vie pois sairaus – tuo mulla Terveys!” Tämän jälkeen siunaan talon ”haltiat ja kääpiöt”, eli kodin mentaalis-astraalisen tilan ja rakenteissa elävän Hengen ja Sielun.
Tämän jälkeen teen saunassa ”kuolleen koiran”, eli otan n. 30 sekunnin mikrolevon rentoutumalla mahdollisimman totaalisesti ja hengitellen syvään kunnon löylyjen jälkeen.
Sauna ei hoida oikesti mitään tauteja, päinvastoin. Esimerkiksi on sitten mikä tahansa tulehdustila kehossa, sitä sauna pahentaa 100%, jos on korvatulehdus, sauna isolla todennököisyydellä tuhoaa kuulon tulehtuneesta korvasta, on kokemusta. Sauna syyllinen. Paremman hoidon mikä auttaa syvälliseti ja on hyvää, juo päivässä pannullisen kahvia.
Hömppä tutkimus. Ai miksikö.. ””Tiedämme ennestään, että yksinäisyys on haitallista terveydelle.” Sama kun väittäisi että miehetkin synnyttää.