Syyrialaiseksi tekeytynyt pakolaisperhe ei tuntenut viranomaisille kertomaansa kotikaupunkia ollenkaan eikä osannut arabiaa. Maahanmuuttoviranomaisten jo lupaama turvapaikka peruttiin. Hakemuksen jättänyt valesyyrialainen perhe valitti päätöksestä oikeuteen.
Münsterin hallinto-oikeus on hylännyt oletetun syyrialaisperheen kanteen maahanmuuttoviranomaisten turvapaikkapäätöstä koskien. Tapauksen perhe tuli Saksaan vuonna 2014 ja kertoi viranomaisille paenneensa Syyrian sotaa. Keväällä 2015 Saksan maahanmuuttoviranomainen (
BAMF) hyväksyi turvapaikkahakemuksen.
Syksyllä 2015 perheestä vastuussa oleva viranomainen ilmoitti BAMF:ille, että kyseessä on erittäin todennäköisesti Ukrainasta peräisin oleva perhe, jonka jäsenet eivät osaa sanaakaan arabiaa tai tunne ilmoittamaansa kotikaupunkia. Keväällä 2016 BAMF teki päätöksen ottaa perheeltä turvapaikkaoikeus pois ja aloittaa perheen karkotustoimet.
Perhe valitti päätöksestä Münsterin hallinto-oikeuteen.
Oikeuden mielestä väärien tietojen antaminen on anteeksiantamatonta
Oikeus perusteli päätöstään sillä, että BAMF:n tekemä myönteinen turvapaikkapäätös oli tehty väärien ja harhaanjohtavien tietojen pohjalta.
Perhe oli kertonut olevansa Syyrian kansalaisia ja asuneensa Syyriassa ennen pakoaan Saksaan. Suullisessa kuulemisessa perheenpää oli kuitenkin myöntänyt ettei ole syyrialainen vaan valtioton pakolainen. Tähän lausuntoon perustuen oikeus katsoi, että viranomaisille annetut tiedot olivat johtaneet viranomaisia harhaan.
Oikeus esitti perheelle yli 50 kuvaa Turkista ja Syyriasta, joista kymmenen oli heidän viranomaisille kertomasta kotikaupungista. Perheenjäseniä pyydettiin tunnistamaan kotikaupunkinsa. Tehtävää he eivät kyenneet selvittämään oikeutta vakuuttavalla tavalla.
Oikeus katsoi myös, että Syyriassa koko elämänsä viettäneen perheen tulisi kyetä erottamaan edes joitain sanoja arabiaa ja kurdia, jota he ilmoittivat käyttävänsä äidinkielenään.
Lisäksi oikeus moitti BAMF:n toimintaa sinisilmäiseksi, koska virasto ei ollut havainnut näin räikeää väärinkäyttöä heti alkuunsa.
Lähde: Münsterin hallinto-oikeuden päätös
