Reaktorit pois, taistelukärjet sisään: Saksa etsii mahdollista yhteistä eurooppalaista ydinkilpeä vuoden 2024 jälkeen.
Berliini saattaa olla siirtymässä pois historiallisesta riippuvuudestaan amerikkalaisista ydinaseista. Englanninkielisessä lehdistössä julkaistujen raporttien mukaan Saksan puolustusministerit ovat hiljaa ottamassa yhteyttä brittiläisiin ja ranskalaisiin Nato-vastaaviinsa valmistellakseen vaihtoehtoa Yhdysvaltain ydinsateenvarjolle.
Yhdysvaltain mahdollinen vetäytyminen Euroopasta on saanut Nato-mieliset hallitukset hermostumaan kaikkialla Euroopassa. Epävarmuus tulevista muutoksista Valkoisessa talossa saa nyt Saksan hallituksen laatimaan suunnitelmia ydinaseiden hankkimiseksi. Keskustaoikeistolaisen CDU:n ja hallitsevan SPD:n johtavat jäsenet vaativat yhteistä eurooppalaista ydinpelotetta, joka lopettaisi riippuvuuden Yhdysvalloista.
Saksan eliitti on yhä hämillään Trumpin tässä kuussa kampanjakiertueella antamista kommenteista, joissa hän sanoi, ettei hän noudattaisi 5 artiklan mukaisia sitoumuksia puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Naton jäsentä, ellei maa olisi täyttänyt taloudellisia velvoitteitaan liittoumalle. Tämä on lisännyt vaatimuksia Naton itsenäisemmän eurooppalaisen tukipilarin luomisesta.
Saksaa hallitsee tällä hetkellä liittokansleri Olaf Scholzin katastrofaalinen vasemmistoliberaalihallitus, ja se on Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen pyrkinyt kohti uudelleensotilaallistamista. Vahitoehto Saksalle (AfD)-puolueen nousun aiheuttama vaalipaine perustuu vihamielisyyteen Ukraina-politiikkaa kohtaan, jota pahentavat pakotteiden vaikutukset Saksan talouteen ja geopoliittiseen asemaan.
Vaikka Scholz ja muut korkea-arvoiset saksalaiset ministerit (mukaan lukien puolustusministeri Boris Pistorius) ovat toistaiseksi asettaneet veto-oikeutensa ydinasevarustelua vastaan, muut poliitikot kehottavat Berliiniä harkitsemaan uudelleen riippuvuuttaan amerikkalaisista ydinaseista. Liberaali valtiovarainministeri Christian Lindner testasi viime kuussa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan yhteisen eurooppalaisen ydinkilven mahdollisuutta.
”Älkäämme petkuttako itseämme: niin kauan kuin maailmassa on ydinaseita, myös Euroopan on noudatettava ydinpelotejärjestelmää, jotta se ei jäisi puolustuskyvyttömäksi autoritaaristen valtioiden kiristyksen armoille”, Lindner totesi ja kehui Saksan viimeaikaisia sijoituksia Liettuaan ja EU:n yhteisen puolustuspolitiikan edistämistä.
Länsi-Saksa on pitkään ollut Yhdysvaltain sotilaallinen linnake. Büchelin lentotukikohtaan Saksassa on jo sijoitettu arviolta 20 ydinasetta. Kysymys ydinaseista Saksan maaperällä on historiallisesti ollut Naton vastaisen vasemmiston ja oikeiston tärkeä kokoontumispaikka, vaikka vihreät ovatkin luopuneet historiallisesta militarisoinnin vastustuksestaan.
Mahdollinen siirtyminen kohti ydinaseita tapahtuu siitä huolimatta, että Saksa on osapuolena ydinsulkusopimuksissa. Asiantuntijat arvioivat, että maan teollinen ja tieteellinen kyvykkyys mahdollistaisi tarvittaessa ydinaseiden hankkimisen suhteellisen lyhyessä ajassa. Ironista kyllä, Saksa sulki viime vuonna viimeisen ydinvoimalansa ja päätti siten ydinteknologian rauhanomaisen käytön asteittaisen lopettamisen.
Mielipidetutkimukset osoittavat, että ydinaseita kohtaan tunnetaan Saksassa enemmän sympatiaa Ukrainan sodan jälkeen, ja enemmistö Saksan kansalaisista kannattaa nyt ydinaseita.
Vaikka Saksa on EU:n yhteisen puolustuspolitiikan eturintamassa, ajatus siitä, että eurokraatit saisivat käyttöönsä ydinaseita, oli liikaa joillekin saksalaisille parlamentin jäsenille, jotka torjuivat ajatuksen aiemmin tässä kuussa pidetyssä liittopäivien puolustusvaliokunnan kokouksessa.
Saksan puolustusministeriö ei vastannut lehdistön tiedusteluihin huhutuista suunnitelmista julkaisuhetkellä.
Lähde: European Conservative