Mielipidemittausten mukaan CDU/CSU nousisi Saksan suurimmaksi puolueeksi uusissa liittopäivävaaleissa, mutta sillä olisi rajalliset vaihtoehdot koalitioneuvotteluissa. Voisiko se ystävystyä jälleen kerran SPD:n kanssa vai toivottaako se lopulta AfD:n kylmiltään tervetulleeksi?
Saksan äänestäjät voivat pian saada tilaisuuden valita uuden liittohallituksen keskiviikkona myöhään illalla tapahtuneen liittovaltiokoalition hajoamisen jälkeen.
Liittokansleri Olaf Scholz (SPD) erotti koalitiopuolue FDP:n johtajan Christian Lindnerin valtiovarainministerin tehtävästä ennen kuin hän piti liittokanslerinvirastossa lehdistötilaisuuden, jossa hän korosti, että maan kiireellisten taloudellisten haasteiden hallitsemiseksi tarvitaan ”toimintakykyinen hallitus”.
Forsan viimeisin tällä viikolla tekemä mielipidemittaus on mielenkiintoista luettavaa, jos ennenaikaiset vaalit järjestetään.
Sen mukaan oppositiossa oleva keskustaoikeistolainen CDU/CSU-ryhmä saa eniten ääniä 33 prosentilla, ja sen jälkeen tulevat sosialistidemokraattinen puolue (SPD) ja oikeistolainen kansallismielinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) 16 prosentilla.
SPD putoaisi kymmenen prosenttiyksikköä vuoden 2021 26 prosentista, kun taas sen koalitiokumppanit, Vapaa demokraattinen puolue (FDP) ja Vihreät, kärsisivät molemmat merkittäviä tappioita: FDP putoaisi 11 prosentista 3 prosenttiin ja Vihreät 16 prosentista 10 prosenttiin.
Vastaavasti vasemmistopuolue putoaisi 5 prosentista 3 prosenttiin. Osa tuesta siirtyisi Sahra Wagenknechtin allianssin (BSW) hyväksi, jonka nimeä kantava puolue erosi aiemmin tänä vuonna vasemmistosta muodostaakseen uuden puolueen, joka on tällä hetkellä 6 prosentin kannatusprosentissa.
Eräässä toisessa Bild-lehden Insa-kyselyssä AfD on hieman korkeammalla, 18 prosentissa, CDU/CSU hieman alempana, 32 prosentissa, ja FDP keikkuu kynnyksen reunalla, 4,5 prosentissa.
Mitä tämä voisi merkitä uudelle hallitukselle?
Ensinnäkin on huomattava, että Saksan hallitukset ovat maan vaalijärjestelmästä johtuen lähes aina koalitioita. Edellisen kerran poliittinen puolue sai suoran enemmistön vuonna 1957, jolloin CDU/CSU sai 50,2 prosenttia äänistä.
Toinen varoitus parlamentin aritmetiikkaa koskevaan hypoteettiseen tilanteeseen on se, että Saksan liittopäivävaaleissa puolueiden on yleensä ylitettävä viiden prosentin äänikynnys päästäkseen liittopäiville – tähän eivät vasemmisto eivätkä hallituksessa oleva FDP saavuta tämänhetkisten mielipidemittausten perusteella.
Yksi tärkeä poikkeus tähän on se, jos puolue voittaa vähintään kolme suoraa paikkaa vaalien ensimmäisessä vaalissa. Vuonna 2021 vasemmisto pääsi parlamenttiin saamalla kolme suoraa ääntä, vaikka se jäi alle viiden prosentin kynnyksen. FDP ei sen sijaan saanut yhtään suoraa paikkaa, mutta pääsi parlamenttiin saamalla 11,5 prosenttia äänistä.
Koska FDP:n suosio on romahtanut, oletamme tässä harjoituksessa, että puolue ei pääse parlamenttiin eikä näin ollen voi osallistua koalitioneuvotteluihin. Oletus on, että vasemmiston keskitetyn kannatuksen ansiosta se voisi päästä liittopäiville niin sanotun ”perusmandaattilausekkeen” nojalla.
Tässä hypoteettisessa tilanteessa voisi syntyä useita koalitioskenaarioita.
CDU/CSU + SPD
Mielipidemittausten mukaan CDU/CSU-SPD-koalitio ei saavuttaisi maagista 51 prosentin rajaa. Pienempien puolueiden äänet jäisivät pois, jotka eivät saavuta vaadittavaa äänikynnystä. Paikkojen uudelleenjaon ansiosta CDU/CSU-SPD-koalitio saavuttaisi todennäköisesti parlamentaarisen enemmistön tässä äänestyksessä.
Näin ollen Saksan historiallisesti kahden suurimman puolueen välille voitaisiin mahdollisesti muodostaa jälleen kerran niin sanottu suuri koalitio, joka on esiintynyt useita kertoja sodanjälkeisenä aikana.
Tämä voisi olla poliittisesti ongelmallista CDU/CSU:lle, joka on juuri viettänyt viimeiset neljä vuotta haukkumalla hallituspuoluetta, mutta voisi mahdollisesti perustella siirtoa äänestäjilleen sillä, että se olisi hallitseva koalitiokumppani. Tällainen siirto olisi riski, ja se voisi mahdollisesti johtaa pettymykseen niiden keskuudessa, jotka ovat kyllästyneet samoihin vanhoihin vakiintuneisiin puolueisiin, ja ajaa kannattajat marginaaliin.
CDU/CSU + SPD + Vihreät
CDU/CSU voisi ottaa mukaan Vihreät ja yrittää tehdä yhteistyötä, jotta Vaihtoehto Saksalle (AfD), maahanmuuttovastainen oikeistopuolue, jonka kanssa Saksan valtapuolueet eivät ole katsoneet voivansa tehdä yhteistyötä osavaltiotasolla, saataisiin asteittain pois.
Tähän liittyy kuitenkin useita haasteita. Ensinnäkin sekä Vihreät että SPD olisivat juuri menettäneet huomattavasti kannatustaan, ja CDU/CSU:n kannalta olisi erittäin vahingollista, jos se kampanjoisi muutoksen puolesta ja voittaisi vaalit vain saadakseen kaksi kolmesta nykyisestä koalitiopuolueesta takaisin valtaan.
Toiseksi näin laaja koalitio joutuisi väistämättä kohtaamaan sisäisiä ideologisia erimielisyyksiä erityisesti sosiaali-, talous- ja ympäristöpolitiikassa. Sekä SPD että vihreät vaatisivat todennäköisesti CDU/CSU:lta merkittäviä myönnytyksiä politiikkansa tukemiseksi, mikä johtaisi väistämättä kampanjalupausten vesittämiseen.
CDU/CSU olisi todennäköisesti kampanjoinut kovaa maahanmuuttoa vastaan voittaakseen yhä suositumman Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kilpailun, eikä kumpikaan tuleva koalitiopuolue olisi hyväksynyt kovaa linjaa.
AfD on ongelma, joka valtaa koko tilan: Kaikki ovat siitä tietoisia, mutta josta kukaan ei puhu
Toinen tapa turvata toimiva enemmistö olisi se, että CDU/CSU toivottaisi AfD:n kylmiltään tervetulleeksi. Jos ”suuren koalition” hallitus ei toteutuisi, AfD katsoisi olevansa paalupaikalla päästäkseen ensimmäistä kertaa liittovaltion hallitukseen.
Tämä on kuitenkin politiikkaa, ja teoriassa toimivin ratkaisu onnistuu harvoin käytännössä. CDU/CSU on johdonmukaisesti sulkenut pois yhteistyön AfD:n kanssa osavaltiotasolla, ja valtapuolueet näyttävät haluavan säilyttää tehokkaan eristämispolitiikkansa populistiryhmän ympärillä, koska ne pelkäävät antaa sille uskottavuutta.
Yhdessä CDU/CSU ja AfD saisivat nykyisten mielipidemittausten mukaan noin puolet äänistä, mikä todennäköisesti riittäisi mahdolliseen hallitukseen paikkojen uudelleenjaon jälkeen. Se voisi mahdollisesti yrittää tehdä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa tapauskohtaisesti, mutta mahdollinen lisäys voisi olla BSW, joka on ainakin samoilla linjoilla parin kanssa sosiaalisesti konservatiivisissa kysymyksissä, mutta eroaa rajusti, kun on kyse taloudesta.
Vaikka CDU/CSU:n, AfD:n ja BSW:n välisellä koalitiolla olisi teknisesti mukava enemmistö, se on erittäin epätodennäköinen, koska AfD on poliittisesti eristyksissä ja koska CDU/CSU:n ja BSW:n keskuudessa on huomattavaa sisäistä ja ulkoista painostusta torjua kaikki yhteistyö AfD:n kanssa.
Poliittinen pattitilanne
Jos kyseinen mielipidemittaus osuu kohdalleen seuraavissa liittopäivävaaleissa, todennäköisin skenaario olisi poliittinen pattitilanne ja uudet vaalit, mikä halvaannuttaisi Saksaa entisestään taloudellisen epävakauden ja epävakaan geopoliittisen ilmapiirin aikana, jolloin Ukrainassa ja Lähi-idässä käydään sotaa.
Kun tähän lisätään se, että Donald Trump olisi juuri palannut Valkoiseen taloon, Euroopan unionilla ei olisi varaa siihen, että sen suurin talous olisi näin hajanainen ajankohtana, jolloin Brysselin tarkoituksena olisi osoittaa voimansa ja pysyä pystyssä uuden republikaanihallinnon edessä.
Lähde: Remix News
Lue lisää aiheesta:
Nuorissa on tulevaisuus: AfD on suosituin puolue Saksan nuorten äänestäjien keskuudessa
Saksa: Berliinin pankki peruutti AfD:n lahjoitustilin mummojen vetoomuksen jälkeen
Saksa: AfD:n jäseniltä kielletään aseiden omistaminen tuomioistuimen uudella päätöksellä
Miten niin omaa maataan, kun Venäjän pelastaminen tuntuu olevan huolista päällimmäisin. Venäjö on romahtamassa ja silti Trump antautuu ja horisee rauhansanomaa kuin kommunistinen rauhanpuolustaja 80-luvulla. Trump on USA:n Ano Turtiainen. Suomessa Ämweet ja Korhoset riemuitsevat kuin messiaan saapumisesta ja julistavat voittoa
Trumpista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta se ei muuta sitä että, hän ajattelee omaa maataan ja sen etuja. Suomen presidentti vihaa omaa maataan eikä myöskään tämän hallitus välitä suomesta, ei, jos katselee ilman laseja mitä hallitus on tehnyt.Selitetään vaikka mieleltään vajaille persujen äänesätjille termeillä mikä ehkä menee perille. Se on sama jos ihmisellä aivokasvain joka aiheuttaa helkkarin kovan pääkivun, sitä hoidetaan lääkkeillä mutta et tajuta että kasvain aiheuttaa ne kivut, eikä kivunhoito auta mitenkään. Sama on Suomessa kun hallitus roikottaa maatamme eu:n hirressä tajuamatta että eu on se, joka tämän maan suurimman tuhoamisen aiheuttaa.