Saksalaisen koulun rehtorin mukaan eräässä hänen koulussaan on 23 eri kansallisuutta, joista monet eivät puhu saksaa. Tästä aiheutuva kaaos näkyy nyt koko Saksan koulujärjestelmässä.
Saksa on ottanut vastaan miljoonia maahanmuuttajia viime vuosina, ja maan koulujärjestelmä on muuttunut monimuotoiseksi ja monikulttuuriseksi oppilaskunnaksi. Sen sijaan, että monikulttuurisuus olisi "rikkaus ja voimavara", tiedot sekä lukuisat opettajien ja koulujen hallintoviranomaisten kertomukset viittaavat kuitenkin ulkomaalaisten oppilaiden määrän kasvun aiheuttamiin vaaroihin.
Rehtori
Norma Grube, joka johtaa kahta koulua Chemnitzissä, kuvailee eräässä uudessa haastattelussaan yhdelle Saksan johtavista sanomalehdistä yhä kaoottisempia olosuhteita, joissa monilla lapsilla on vaikeuksia saksan kielen puhumisessa, pahoinpitelyt ovat arkipäivää ja vanhempainillat vaativat rutiininomaisesti tulkkeja.
Grube kertoo
Die Weltille, ettei ole olemassa mitään sellaista, mikä tukisi maahanmuuttomyönteisten kannattajien väitteitä, joiden mukaan monimuotoisuuden lisääminen toisi Saksalle valoisamman tulevaisuuden.
"Koulun pihalla kohtaavat 23 eri kansakuntaa, joista osa ei ymmärrä toisiaan lainkaan ja jotka joskus tulevat vihamielisiltä alueilta, kuten Venäjältä ja Ukrainasta. Tarvitaan paljon vanhempien ja opettajien välisiä keskusteluja, jotka useimmiten käydään tulkkien kanssa. Tästä pääsemmekin yhteen niistä syistä, joiden vuoksi opettajan ammatista on tullut yhä vähemmän houkutteleva: Psyykkinen stressi on valtava, ja se on lisääntynyt merkittävästi", Grube sanoi.
Tämän lisäksi opettajiin kohdistuu "raakalaismaisuutta" ja epäkunnioitusta, jota monet opettajat eivät pysty käsittelemään, mikä johtaa opettajien suureen vaihtuvuuteen.
Saksassa väestönvaihtoa vauhditetaan 500 000 maahanmuuttajalla vuodessa
Gruben tarina ei ole mitenkään epätavallinen, sillä Saksassa on meneillään massiivinen väestörakenteen muutos, ja tapahtumien vastustajat puhuvat
suuresta väestönvaihdosta eli ilmiöstä, jossa eurooppalaiset korvataan ei-eurooppalaisilla kaikkialla lännessä.
Berliinissä
40 prosenttia opiskelijoista ei puhu saksaa äidinkielenään, ja Hampurin kaltaisissa kaupungeissa suurin osa opiskelijoista on
maahanmuuttajataustaisia. Kaiken kaikkiaan hämmästyttävät 38 prosenttia kaikista Saksan peruskoululaisista on maahanmuuttajataustaisia.
Vasemmisto, mukaan lukien Saksan sosiaalidemokraatit (SPD) ja vihreät, vaatii jopa
500 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Saksan koulujärjestelmässä massamaahanmuuton vuoksi tapahtuva kehitys herättää vakavia kysymyksiä monimuotoisuuden hyödyistä. Joissakin tapauksissa kouluista, jotka olivat aiemmin "monimuotoisia", on nyt tulossa homogeenisia. Tämä johtuu kuitenkin siitä, että etniset saksalaiset puuttuvat ja esimerkiksi Lähi-idän ryhmät ovat hallitsevia. Joissakin näistä kouluista antisemitismi on arkipäivää.
Die Weltin mukaan muslimioppilaat osallistuvat pieniin kepposiin, kuten "juutalainen" -tekstin teippaamiseen jonkun oppilaan selkään, ja toisinaan jopa suoranaiseen pahoinpitelyyn.
Demografinen muutos Saksassa voi olla suuren mittakaavan kysymys. Grube tarjoaa kuitenkin näkemyksen siitä, millainen tilanne on koulujen hallinto- ja opetushenkilöstön kannalta yhä enemmän käytännön tasolla:
"Kuukauden alusta lähtien olen johtanut kahta koulua, jotka ovat 35 kilometrin päässä toisistaan yhdestä yksinkertaisesta syystä: Edeltäjäni Chemnitzin Untere Luisenschule -koulussa on jäänyt eläkkeelle, eikä hänen seuraajakseen yksinkertaisesti löytynyt sopivaa kollegaa. Opettajapulan lisäksi myös koulujen rehtoreista on yhä suurempi pula."
"Uusi kouluni ei ole helppo. Erzgebirgessa (Malmivuoressa) on hyvä sosiaalinen rakenne, ja monet opettajat ovat opettaneet oppilaidensa vanhempia. Siellä on hyvä sosiaalinen valvonta ja monia vakaita lastenkoteja. Chemnitzissä oppilaskunta on huomattavasti heterogeenisempi. Noin puolet lapsista ei ole saksalaista syntyperää, mikä vahingoittaa koulua."
"Monet uudet opettajat ovat joko haluttomia määräämään vaadittavia rangaistuksia häiriköiville oppilaille, tai joissakin tapauksissa he jopa pelkäävät tehdä niin. Yleisesti ottaen nuoremmilla opettajilla on taipumus välttää konflikteja, mikä johtaa siihen, että he menettävät hallinnan luokissa, jotka ovat yhä vaikeampia", hän sanoo.
"Nuorten silmissä aikuiset, erityisesti opettajat, ovat yleisesti ottaen menettäneet valtavasti arvovaltaansa. Annoin hiljattain kurinpitorangaistuksen oppilaalle, joka kutsui kollegaani 'kusipääksi'. Tällaiset loukkaukset ovat myös osa koulun arkea. Se on stressaavaa. Aivan ensimmäinen velvollisuuteni on pitää koulu turvallisena, joten erotin tämän oppilaan viikoksi", hän kertoi.
Kuuluisa saksalainen koulutustaso ja ammattitaito romahtamassa
Vanhemmat eivät ole kovinkaan suureksi avuksi, ja usein he taistelevat koulun henkilökuntaa vastaan, kun on kyse muutosten tekemisestä kotona tai kurinpidon määräämisestä. Monissa tapauksissa oppilaat ovat valtava ongelma, mutta koulut eivät voi tehdä juuri mitään, koska heitä ei voi lähettää muualle. Rehtorin mukaan opettajat eivät voi edes poistaa kouluista äärimmäisen väkivaltaisia oppilaita:
"Lukuvuoden alussa yksi oppilas hakkasi toista niin pahasti, että tämä joutui sairaalaan kahdeksi päiväksi. Olisin mielelläni karkottanut hänet koulusta henkilökunnan toiveiden mukaisesti, mutta se ei ollut mahdollista, koska alueella ei ollut muuta koulupaikkaa hänelle. Nyt oppilaani ja kollegani joutuvat elämään hänen kanssaan. Heidän suuri pelkonsa on aina se, että he eivät pysty suojelemaan muita lapsia kriittisellä hetkellä."
Saksa luottaa korkeasti koulutettuun työvoimaan, jotta se voi työllistää maailmanluokan yrityksiään ja ylläpitää saksalaisille tuttua elintasoa. Maa on kuitenkin yhä useammin jäämässä jälkeen koulutusrintamalla. Esimerkiksi IQB:n (Institute for Quality in Education) esittämä
"IQB Education Trend for 2021" osoittaa, että yhä useammat peruskoululaiset eivät saavuta edes opetus- ja kulttuuriministerikokouksen asettamia vähimmäisvaatimuksia saksan kielessä ja matematiikassa.
Tämä tarkoittaa sitä, että saksalaiset oppilaat ovat yhä enemmän lukutaidottomia eivätkä todennäköisesti pääse Saksan ammattitaitoisen työvoiman joukkoon. Kuten
Remix News on aiemmin
raportoinut, vaikka tutkimuksessa ei mainita mitään yksittäistä syytä vaatimustason jyrkkään laskuun, se viittaa maahanmuuttoon ja koronaviruksen aiheuttamaan sulkupolitiikkaan. Tutkimuksessa myönnetään myös, että huonoimmat tulokset ovat peräisin maahanmuuttajataustaisilta oppilailta, tai kuten Suomessa heitä kutsutaan nykyisin "S2-oppilaiksi".
Lähde:
Remix
