Saksassa kehotetaan nyt "puolustamaan demokratiaa", kun puolue on noussut mielipidemittauksissa 21 prosenttiin.
Saksassa keskustellaan siitä, pitäisikö "äärioikeistolainen"
Vaihtoehto Saksalle (AfD) kieltää, sillä puolue on noussut 21 prosenttiin mielipidemittauksissa. Tiedusteluviranomaiset ovat varoittaneet, että sen jäsenet ovat muuttumassa "yhä radikaalimmiksi".
Saksan presidentti
Frank-Walter Steinmeier varoitti maan kotimaan tiedustelupalvelulle pitämässään puheessa, että "meidän kaikkien tehtävänä on laittaa demokratiaamme halveksivat henkilöt kuriin".
Hänen puheensa linnassa, jossa Saksan sodanjälkeinen perustuslaki luotiin, on laajalti nähty tukena kiellolle sen jälkeen, kun kotimaan
tiedustelujohtaja Thomas Haldenwang varoitti äärioikeiston vaikutusvallan kasvusta puolueessa.
Haldenwang sanoi:
"Näemme tässä puolueessa huomattavan määrän päähenkilöitä, jotka levittävät vihaa kaikenlaisia vähemmistöjä vastaan täällä Saksassa."
Samalla varoitetaan AfD:n johtajan
Björn Höcken kasvavasta vaikutusvallasta itäisessä Thüringenin osavaltiossa.
Entinen historianopettaja
Höcke mainitaan "Hitlerin kaltaisesta kielenkäytöstään" - ja hänen liittolaisensa pyyhkäisivät Euroopan listoille Magdeburgissa elokuussa pidetyssä puoluekokouksessa.
Harvinaisena tekona arvostettu
Der Spiegel -lehti otti osaa keskusteluun otsikolla
"Kieltäkää perustuslain viholliset!".
Se varoitti, että "AfD on radikalisoitunut yhä enemmän. On aika puolustaa demokratiaa paremmilla aseilla"
.
Saksan perustuslaki tekee puolueiden kieltämisestä juridisesti vaikeaa
Myös
Olaf Scholzin hallitsevien sosiaalidemokraattien toinen johtaja sanoi, että kieltoa pitäisi harkita, jos liittovaltion perustuslain suojeluvirasto luokittelee AfD:n "todistetusti äärioikeistolaiseksi ryhmäksi".
Kristillisdemokraattisen unionin johtaja
Friedrich Merz varoitti kuitenkin, että "puolueiden kieltäminen ei ole koskaan ratkaissut poliittisia ongelmia".
Samaan aikaan Saksan ihmisoikeusinstituutti, valtiovallasta riippumaton järjestö, julisti viime viikolla, että "AfD on saavuttanut sellaisen "vaarallisuusasteen", että se voidaan kieltää perustuslain mukaan".
Se varoitti analyysissä, että puolue yrittää aktiivisesti ja järjestelmällisesti "toteuttaa rasistisia ja äärioikeistolaisia tavoitteitaan" ja "siirtää sallittujen ilmaisujen rajoja, jotta ihmiset tottuisivat heidän etnonationalistisiin kantoihinsa".
Saksalla on ongelmallinen historia puolueiden kieltämisessä, sillä maan ensimmäinen kansleri
Otto von Bismarck kielsi sosiaalidemokraatit, koska ne olivat epälojaaleja keisarille.
Kun natsit pääsivät valtaan, he kielsivät kaikki muut puolueet.
Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) kielsi myös kaikki muut puolueet, jotka eivät liittyneet hallitsevaan sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen.
Saksan sodanjälkeinen perustuslaki, jossa haluttiin välttää tällainen autoritaarinen ylilyönti, teki puoluekiellosta juridisesti vaikeaa. Yritykset kieltää Saksan kansallisdemokraattinen puolue NPD vuonna 2003 ja 2017 epäonnistuivat molemmissa tapauksissa korkeimmassa oikeudessa.
Politiikan tutkija
Volker Boehme-Nessler sanoi, ettei hän usko puolueen täyttävän kieltoon vaadittuja korkeita oikeudellisia esteitä.
Hän varoitti itäsaksalaiselle MDR:lle antamassaan haastattelussa., että epäonnistunut yritys antaisi AfD:lle vain lisäpotkua vaalikampanjassa.
"Ei voi yksinkertaisesti kieltää puoluetta, joka saa 20-30 prosentin kannatuksen eri osavaltioissa", hän huomautti.
Saksalaiset ovat tasaisesti jakautuneet sen suhteen, pitäisikö puolue kieltää. Kansasta 47 prosenttia kannattaa kieltoa ja 47 prosenttia vastustaa sitä.
Kielto on suositumpi länsiosissa ja liberaalien vihreiden keskuudessa.
Lähde:
Telegraph
