Saksan lainsäädäntö määrää missä tapauksissa psyykkisesti sairaat voidaan ohjata hoitoon ilman omaa halua. Bayern haluaa kiristää tätä lakia. Kriitikot näkevät tässä mahdollisuuden käyttää lakia poliisilain jatkeena, kertoo Die Welt-lehti.
Baijerin aluehallinnolla on 4.4.2018 alkaen ollut käsittelyssä lainmuutos psyykkisesti sairaiden pakkohoidosta (Psychisch-Kranken-Hilfe-Gesetzes, PsychKG). Terveysministeri Melanie Huml ja sosiaaliministeri Kerstin Schreyer (molemmat CSU) kertovat seuraavansa kolmea ohjanuoraa. Pakkohoitoa tulisi kyetä välttämään niin kauan kuin mahdollista, kriisin syntymistä tulisi kyetä välttämään mahdollisimman pitkään ja sairaan ympäristöä tulisi tukea mahdollisuuksien mukaan.
Tämä kaikki kuulostaa hyvältä, mutta kriitikot ovat löytäneet rivien välistä ja sivujen kätköistä asioita, joista voi olla toista mieltä.
Journalisti Heribert Prantl kaivaa esimerkin menneisyydestä
Süddeutschen Zeitungissa kirjoittava Prantl uskoo, että kyseessä on "poliisilain laajennus psyykkisesti sairaita henkilöitä vastaan". Hän näkee yhtäläisyyksiä Gustl Mollath:in tapaukseen. Mollath on Saksan kuuluisin oikeusmurhan uhri. Hänet todettiin Bayerissa syyntakeettomaksi useiden virheiden jälkeen ja toimitettiin pakkohoitoon vuonna 2006. Prosessissa tehdyt virheet huomattiin uudelleenkäsittelyssä vuonna 2014. Oikeus määräsi Bayerin kaupungin maksamaan korvauksia nyt 62-vuotiaalle miehelle.
Prantl näkee tässä laissa mahdollisuuden sulkea masentuneet ihmiset "mahdollisina uhkina" jatkuvaan pakkohoitoon "syyntakeettomina rikollisina ilman tehtyä rikosta".
Positiivisena asiana Prantl näkee kriisiavun saamisen mahdollisuuden, mutta muuten hän näkee, että laki keskittyy ”oikeustoimiin ja pakkokeinoihin”. Tässä Prantl on oikeassa: lakiehdotuksessa on kohta, joka laajentaa psyykkisesti sairaan pakkohoitoon ohjauksen rajoja.
Saksassa ei helpolla pakkohoitoon
Tähän mennessä pakkohoitoa koskevat rajat ovat olleet erittäin korkeat. Pakkohoitoa varten on todistettava itsevahingoittamisen vaara tai julkisen turvallisuuden vaara. Uusi lakiehdotus avaa uusia mahdollisuuksia pakkohoitoon sulkemiseen.
"Muiden omaisuuden, yleisen rauhan tai oman itsensä vahingoittamisen vaara” luetaan esityksen
sivulla 30 syyksi sulkea pakkohoitoon. Toinen kritiikkiä kerännyt kohta on ”psyykkisesti sairaiden kortisto”, jota tultaisiin käyttämään valtion turvallisuuden ja vaaratilanteiden sekä väkivaltatekojen estämiseen.
Kriitikot
Liberaalin FDP-puolueen pääsihteeri Nicola Beer kritisoi tätä lakimuutosta perustuslain vastaiseksi
Twitter-tilillään.
In Franken-lehdessä kritisoidaan lakiehdotusta: ”Liitot ja asianomaiset eivät näe, että kritisoitu lakiehdotus auttaisi psyykkisesti sairaita, vaan luo uuden pelon esteeksi hoitoon hakeutumiseen, koska heidät leimataan mahdollisiksi väkivallantekijöiksi”.
Nürnbergin kaupungissa toimivan psyykkisesti sairaiden auttamiseen keskittyvän ”kaupunkimission” johtaja Elke Ernstberger kertoo, ”ettei psyykkisesti sairaita ihmisiä pidä nähdä uhkana vaan ihmisinä, jotka tarvitsevat apua”. Hänen mielestään lakiehdotuksen viallisuus tulee esiin jo siinä, että sen 36 kohdasta vain neljä keskittyy auttamiseen.
Saksan lääkärilehti
Ärzteblatt kertoo lääkärien olevan lakiuudistusta vastaan vaikka siteeraakin ministeri Humlia: ”Lain tarkoitus on auttaa avuntarvitsijoita nopeammin ja aikaisemmin kohdennettuun – jos mahdollista – vapaaehtoiseen hoitoon”.
- Tämä laki on sekoitus turvallisuusoikeudellisia valtuuksia sekä pakkohoitoon ohjauksen mahdollisuuksia ilman että oikeudellista ja lääketieteellistä osaa on erotettu kyllin selvästi ja lisätty auttamismahdollisuuksia. Tässä ovat muut liittovaltiot huomattavasti pidemmällä, kertoo FDP-puolueen aluejohtaja Christian Weber
Wiesenbote-lehdelle.
