Hyvinkään helluntaiseurakuntaan tuli viime syksynä 20–30 romania Ruotsista. He ovat Suomeen tulevia paluumuuttajia, osa suurempaa muuttoliikettä.
Hyvinkään helluntaikirkossa valmistaudutaan lauluiltaan. Lavalla esiintyy lauluryhmä Nevo Diives. Nimi tarkoittaa romanikielellä uutta päivää.
Kirkossa istuvat myös vastikään Hyvinkäälle muuttaneet Lindgrenit. Viime vuonna Ruotsista kantautui jatkuvasti uutisia jengien välisestä väkivallasta. Syyskuussa Ruotsin jengisodissa kuoli jopa 12 henkeä.
Tukholman Fruängenissä asunut Lindgrenien perhe alkoi kaivata rauhaa ja turvaa. Sitä pystyi tarjoamaan lasten isovanhempien synnyinmaa Suomi. Perheen noin 20-vuotiaat pojat muuttivat Suomeen edeltä. Vanhemmat tulivat perässä loppukesästä viime vuonna.
– Pojat halusivat itse muuttaa pois rikollisuustilanteen takia, Kyösti Lindgren kertoo Ylelle.
Hänen mukaansa pojat itse eivät joutuneet kokemaan pahempaa väkivaltaa, mutta vaara siitä oli olemassa. Riskinä oli myös nuorten ajautuminen ongelmiin, jos he olisivat joutuneet huonoon seuraan.
– Jengiytymistä on jokaisessa pienessä kylässäkin, Lindgren sanoo.
Lindgreniä veti Hyvinkäälle uskonelämä ja paikallinen helluntaiseurakunta.
– Kesällä 2023 annoin elämäni Jeesukselle, hän kertoo.
Perheen äidille Nadja Lindgrenille muuton syy oli halu elää lähempänä lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
Tukholman paha asuntopula tuli esteeksi, kun perheen nuorukaiset halusivat muuttaa pois kotoa omilleen. Suomessa asiat järjestyivät helpommin.
– Se tapahtui viikossa, kun pojat saivat oman asunnon, Nadja Lindgren kertoo Ylelle.
Työpaikkojakin olisi Suomessa tarjolla.
– Se on ihmisestä itsestä kiinni, mihin haluaa ryhtyä, Kyösti Lindgren toteaa.
Hän itse opiskelee ja parantelee papereitaan aikuisopintoja tarjoavassa Hyriassa. Perheen pojat ovat myös aloittaneet opinnot.
Tukholma on muuttunut monikulttuurisesti rikkaammaksi
Suomesta 1960-luvulta lähtien sankoin joukoin Ruotsiin muuttaneet romanit kotoutuivat osaksi Ruotsin kulttuurisesti moninaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Länsinaapuri tarjosi edellytykset parempaan elämään. Paluumuuttoilmiö viittaa siihen, että tilanne on nyt kääntynyt toisinpäin.
Hyvinkäälle on jo vuosien ajan muuttanut romaneja Ruotsista, mutta viime syksynä saapui isompi joukko pariskuntia ja perheitä.
– Helluntaiseurakunnan yhteyteen tuli 20–30 uutta ihmistä, kertoo pastori Jani Rossi Ylelle.
Romaniväestön kasvu oli silmiinpistävää seurakunnan pikkujouluissa, johon tuli ilman mainostamista paikalle yli 50 romania.
Rossin mukaan ”paluumuuttajat ovat tuoneet mukanaan uudenlaista yhteisöllisyyttä, jossa korostuu vieraanvaraisuus”.
– He pyytävät usein, että tule meille syömään tai kahville. Sitten kun menemme vaimoni kanssa, niin siellä saattaa olla neljä pariskuntaa paikalla, Rossi kertoo Ylelle.
Rossit ovat vastavuoroisesti kutsuneet romaneja kotiinsa vierailulle.
Hyvinkäälle on myös perustettu kaupungin ja aluehallintoviraston myötävaikutuksella työryhmä, jonka tehtävä on auttaa romaneja erityisesti työllistymisessä.
– Yritämme auttaa avaamalla solmuja, kuten romaneihin kohdistuvia ennakkoasenteita, sanoo seurakunnan vanhimmistoon kuuluva Ossi Borg Ylelle.
Kyösti Lindgrenin tutuista ja sukulaisista melkein kaikki ovat muuttaneet Suomeen.
– Tukholman ympäristössä ei asu enää kuin muutama familj eli perhe, jotka tiedän. Koko suuri romaniväestö on muuttanut.
Hän arvioi, että paluumuuttajia on ollut monia satoja 5–10 viime vuoden aikana.
Oma yhteisö seurakunnassa
Kirkkosalin edessä mikrofoniin tarttuu Seppo Nyman. Laulussa toivotaan ”johdatusta satamaan läpi myrskyävän elon veden”.
Nyman on Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen, jolla on kokemusta naapurimaasta vuodesta 1977 lähtien.
Nyman on nähnyt ruotsalaisen yhteiskunnan muutokseen huonompaan suuntaan. Hän on huolissaan nuorista.
– Tukholmaan on tullut tämä jengimaailma. Me emme tietenkään osallistu mihinkään huumemaailmaan tai muuhun, joka aiheuttaa lapsillemme tuskaa tai vaivaa, Nyman toteaa Ylelle.
Tunnbrödsrullea Klaukkalassa
Hyvinkäältä karauttaa kolmostietä pitkin Klaukkalaan noin puolessa tunnissa.
Herkullinen ruuan tuoksu johdattaa ohikulkijoita Dino’s grillille Klaukkalan torin laidalle.
Kojussa kokkailee ruotsalaisia grilliherkkuja hyvinkääläinen Dimitri Grönfors. Myös hän on syntynyt Ruotsissa, mutta palannut vanhempiensa kotimaahan. Tosin paluusta on vierähtänyt aikaa jo yli 30 vuotta.
Annoksen kylkeen tarjoillaan ruotsalainen kaakaopullo Pucko.
– Liioittelematta maailman paras juoma, Grönfors kehaisee Ylelle.
Grillissä työskentelee nyt kaksi ihmistä. Kevättalvella sama yrittäjä avaa Hyvinkäälle kivijalkaravintolan, joka työllistää kolme lisää. Ruotsalainen ravintola Hyvinkäällä voi lievittää paluumuuttajien Ruotsin-kaipuuta, jos joku heistä vielä sitä kokee.
Hyvinkään romanit muistuttavat mielellään yli viisisataavuotisesta kotoutumisen historiastaan Suomessa.
– Kotimaa on aina kotimaa. Mehän tunnemme aina itsemme suomalaisiksi, vaikka me olemme mustalaisia, Seppo Nyman sanoo Ylelle.
Lähde: Yle
Ennen sanottiin että pitkä hagertti oli ” jatkoromaani ” mutta nyt kysyn onko lyhempi sitten ” novelli .”
Heidän lapset ovat kuulemma novelleja.
Aika hapanta on ilmapiirin oltava jos hagertitkin pyrkii pakoon.
Niin, Ruotsissa on monikulttuurisuus kehittynyt sille asteelle, että mustilaisetkin pitävät sitä liian raakana ja rikollisena. ”Du gamla, du fria” on enää muistolaulu ruotsalaiselle Ruotsille.