Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornberg varoitti, että viranomaisilla ei yksinkertaisesti ole resursseja torjua nopeasti kasvavaa jengisodan uhkaa koko maassa.
Ruotsissa yli 1 000 henkilöä liittyy vuosittain rikollisjengeihin, eikä rekrytointivauhti näytä hidastuvan, varoitti Ruotsin poliisiylijohtaja
Anders Thornberg tiistaina.
Ruotsin poliisiylijohtaja paljasti aiemmin
Aftonbladet-sanomalehdelle, että nykyisin jengiväkivaltaan osallistuu arviolta yli 30 000 ihmistä, ja uusia värvättyjä tulee joka päivä kolme.
"Väkivallan pääkaupunki on suuri ja siihen osallistuvien ihmisten määrä pelottava", Thornberg sanoi viitaten Tukholmaan, jossa tällä hetkellä kymmenen eri jengiä käy reviirisotaa.
"Joka päivä kolme uutta ihmistä liittyy rikolliseen ympäristöön, usein lapsia ja nuoria", hän lisäsi.
Ruotsin poliisiylijohtaja valitteli, että poliisilla ei ole riittävästi resursseja jengisodan lisääntymisen torjumiseksi. Hän väitti, että viranomaiset käyvät tällä hetkellä tappiollista taistelua.
"Poliisilla ei ole aikaa tutkia rikoksia, henkilökunnasta ja erityisesti riittävän kokeneesta henkilökunnasta on puutetta. Tilanne tarkoittaa myös sitä, että muita rikoksia ei ehditä tutkia", hän sanoi lehdelle.
"Niin kauan kuin joka päivä tulee kolme uutta värvättyä jengiläistä, emmekä onnistu pysäyttämään rekrytointia verkostoihin, se tulee jatkumaan", hän varoitti.
Ruotsin viranomaiset "tekevät voitavansa" ongelman ratkaisemiseksi, mutta jengitoiminnan dramaattinen kasvu viime vuosina on johtanut siihen, että poliisi kutsuu yhä useammin jengejä "syrjäytymisvyöhykkeiksi" tai "rinnakkaisyhteiskunniksi", jotka tunnetaan lainsuojattomina kieltoalueina (no-go zones), joilla työllisyys on vähäistä ja rikollisuus runsasta.
Viime joulun jälkeen poliisi on takavarikoinut pelkästään Tukholmassa 100 pistoolia, 31 automaattikivääriä, 66 sytytintä, 10 käsikranaattia ja 79 kiloa dynamiittia, kertoo kansallisen operatiivisen osaston (NOA) apulaisjohtaja
Hampus Nygårds.
Thornberg kehotti lisäämään poliisien rekrytointia ja lisärahoitusta, jotta suuntaus saataisiin katkaistua, sekä lisäämään yhteistyötä paikallisten joukkojen välillä eri puolilla maata.
Viranomaisilla on kuitenkin töitä tehtävänä, sillä viime vuonna
ampumamurhia tehtiin ennätysmäärä. Koko maassa ilmoitettiin yhteensä 388 ampumavälikohtausta, joissa kuoli 61 ihmistä. Lisäksi kirjattiin 90 pommi-iskua.
Tuliaseilla tehtyjen murhien määrä on 2,5 kertaa suurempi kuin Euroopassa keskimäärin.
Vaikka viranomaiset pyrkivät yhteisesti olemaan myöntämättä sitä, Ruotsin jengikulttuuri on kasvanut voimakkaasti massamaahanmuuton seurauksena. Hallituksen tietojen mukaan lähes
5 000 jengin jäsentä Ruotsissa on joko ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttajia.
Entinen pääministeri
Magdalena Andersson valitteli maassa nykyisin vallitsevaa kulttuurista kahtiajakoa ennen kuin menetti vallan viime syksynä. Hän kertoi silloin toimittajille:
"Ruotsissa on nyt rinnakkaisia yhteiskuntia. Elämme samassa maassa, mutta täysin erilaisissa todellisuuksissa."
Hänen seuraajansa, maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja
Ulf Kristersson, varoitti tammikuussa, että hallituksen olisi ryhdyttävä radikaaleihin toimiin ongelman ratkaisemiseksi, mitä se ei ole toistaiseksi tehnyt.
Vuodenvaihteessa sattuneiden lukuisiin kuolonuhreihin johtaneiden julkisuuteen nousseiden jengikonfliktien jälkeen Kristersson nimitti jengiläisiä "aikamme kotimaisiksi terroristeiksi" ja varoitti, että nykyinen tilanne on "täysin hallitsematon".
"Tämä rikollisuus ei lopu itsestään. Nämä ihmiset on vangittava, ja ne, jotka eivät ole Ruotsin kansalaisia, on karkotettava pois maasta", hän lisäsi.
Lähde:
Remix
Lue lisää aiheesta:
Ruotsin poliisiylijohtaja: ”Emme tiedä, miksi Ruotsissa on niin paljon rikollisjengejä”
Ruotsi: Poliisin voimavarat kasvavat - rikosten selvitysprosentti ei
Ruotsi: 30 000 mukana jengiväkivallassa
