Ennen joulua 2022, Ruotsin kirkon hiippakuntien piispat lähettivät ohjeet varautumisesta sotaan kaikille maan 550 seurakunnalle.
”Valmistaudumme ohjeilla pahimpaan mahdolliseen skenaarioon”, sanoo Ruotsin kirkon hautauspalveluista vastaava Eva Årbrandt Johansson.
Sotaan varautuminen on suunniteltu yhdessä Ruotsin puolustusvoimien ja yhteiskunnan turvallisuudesta ja varautumisesta vastaavan MSB-viraston kanssa.
Syy ohjeisiin ja nopeutettuun varautumiseen on Venäjän ja Ukrainan välinen sota.
Ruotsin kirkon ohjeitten mukaan seurakunnilla tulee olla haudat 5% Ruotsin väestöstä. Tämä merkitsee noin puolta miljoonaa hautapaikkaa. Lisäksi seurakuntien on varastoitava polttoainetta krematorioitten pitämiseen käynnissä sekä tilattava lapioita haudankaivuuseen.
Seurakuntien on myös varattava maa-alue vainajien kokoamispaikaksi.
Mahdollisen sodan aikana sähköä ei välttämättä ole saatavilla, ja Internet ei toimi. Tämän varalta piispat ohjeistavat seurakuntia hankkimaan paperille painettuja hautakirjoja, joihin käsin kirjoittamalla merkitään kuolleet.
Yksi Ruotsin kirkon tehtävistä on tallentaa kulttuuriperintöä. Piispojen ohjeissa seurakunnat määrätään valmistautumaan taiteen, kirkkohopeitten ja muun arvotavaran suojaamiseen. Näitä ohjeita Ruotsin kirkko ei tarkemmin avaa.
”Inventaarioasiakirjat ovat Ruotsissa kehittyneitä, mutta suunnitelmia valmistellaan, mitä kaikille näille esineille tehdään sodan syttyessä”, kertoo kirkon edustaja Lisa-Gun Bernerstedt.
Myös kirkkorakennukset kuuluu suojata, mutta Bernerstedtin mukaan on liian aikaista sanoa, miten tämä tapahtuu, ja mitkä kirkot priorisoidaan.
Hautojen kaivaminen, krematorioitten toiminta ja vainajien käsittely vaatii käsipareja. Lisa-Gun Bernerstedt ei pidä mahdottomana, että Ruotsin kirkon tehtäviin määrätään työvelvollisia sodan syttyessä.
Lähde Aftonbladet