Toimiminen jengin pomojen torpedona, ja näitten määräämien uhrien ampuminen, oli vielä jokin aika sitten nuorisorikollisille keino luoda itselleen nimi ja maine ammattirikollisena. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kertoo Ruotsin rikostorjuntaneuvosto BRÅ:n raportti.
Vakiintuneet ammattirikolliset pitävät käskystä tehtäviä ampumisia ja murhia hanttihommina, joihin he itse eivät halua sekaantua. Iskut annetaan nuorille, joilla ei ole kytköstä, tai edes tietoa, iskuun johtaneesta konfliktista.
”Siksi on tärkeää, että oikeuteen joutuvat myös johtavassa asemassa olevat”, kommentoi BRÅ:n tutkija Mariana Dufort.
Jengiväkivaltaa, lähinnä ampumisia ja pommi-iskuja on ollut Ruotsissa 1990-luvulta saakka, mutta viimeisten 20 vuoden aikana jengiväkivalta on muuttunut.
Konfliktiin osalliset ovat nyt paljon nuorempia, jopa alaikäisiä. Nykyään yhä useammin jengiväkivallan kohteeksi joutuu varsinaisen uhrin läheinen, tai kokonaan sivulliset henkilöt.
Yksi merkittävä muutos on myös se, että enää ei ole tärkeintä kuka ampuu, vaan kuka ammutaan. Ampuja on vain palkattu renki, mutta ampumisen kohteeksi joutuminen kasvattaa rikollisen mainetta.
Lähde SVT
Jos jengiampumiset tuossa mittakaavassa tapahtuisivat Suomessa, ei täällä byrokraatit niiden lopettamista miettisi, he miettisivät miten niitä pääsisi verottamaan.
tämä on sitä mukavaa kokkaushetkien ja jutustelujen lomassa maahan hiipivää monikulttuurista rikkautta
Mahtaskohan olla tämmöselle valkonaamalle käyttöä?
Ihan vaan sillä että kehitysmaalainen sinne tai tänne, ison kuvan kannalta ole mitään merkitystä onko maassa miljoona kehitysmaalaista vain kolme vähemmän.