Ukrainan sota on osoittanut vahvan ilmatorjunnan merkityksen, sanoo ruotsalainen sotilastieteitten tutkija Oscar Jonsson.
”Sanoisin, että ilmatorjunta pitää tällä hetkellä Ukrainan voimissaan”, Jonsson kuvaa tilannetta.
Ukrainan ilmatorjunnan arvioidaan olleen Euroopan vahvimpia jo Venäjän hyökkäyksen alkaessa vuonna 2022.
Ruotsin Television ilmatorjunnan asiantuntijalla teettämän tutkimuksen mukaan Ruotsin ilmatorjunnan tilanne on toinen. Tällä hetkellä Ruotsin puolustusvoimien ilmatorjuntakyky pystyy suojaamaan noin 5% maan pinta-alasta. Tämä vastaa noin yhtä Ruotsin lääniä.
Ruotsilla on käytössään yhdysvaltalainen Patriot-ilmatorjuntajäsrjestelmä, jota pidetään eräänä maailman parhaista. Patriot kykenee torjumaan sekä sotilaskoneita että ballistisia ohjuksia.
Ruotsissa nimen Ilmapuolustusjärjestelmä 103 nimellä saanutta Patriotia on kuitenkin Oscar Jonssonin mukaan liian vähän koko maan suojaamiseen.
”Ilmatorjunta kykenee suojaamaan esimerkiksi Tukholmaa ja Göteborgia, mutta silloin ydinvoimalat, Malmö, Norrlanti tai Arlanda jäävät ilman suojaa”, Jonsson kommentoi SVT:n tutkimusta.
Hänen mukaansa mahdollisessa sodassa edessä olisi kova priorisointi: Mitä turvataan ilmatorjunnalla ja mitä ei.
Oscar Jonssonin mukaan Ruotsin voimalaitokset, sairaalat ja siviilien asunnot olisivat sodassa Venäjää vastaan vihollisen mahdollisia kohteita.
”Kaikki suojelun arvoinen Ruotsissa on Venäjän asejärjestelmien tavoitettavissa”, Jonsson arvioi. ”Paljon tosin riippuu siitä, onko kyseessä Ruotsin ja Venäjän välinen sota, vai Naton ja Venäjän, mutta koko Ruotsi on iskujen kantaman sisäpuolella”.
Ruotsin hallitus panostaa voimakkaasti ilmatorjuntaan, mutta hankinnassa olevat ilmatorjuntajärjestelmät aiotaan korvamerkitä suojaamaan sotilaskohteita.
Ruotsin vihreät haluaa Ruotsin hankkivan vielä enemmän ilmatorjuntaa.
”Näyttää siltä, että tällä hetkellä emme kykene suojaamaan koko Ruotsin väestöä, ja yhteiskunnan siviili- infrastruktuuria”, perustelee Ympäristöpuolueen kansanedustaja Emma Berginger.
Ruotsin pääministeripuolue Maltillista Kokoomusta edustava puolustusvalmiusryhmän puheenjohtaja Jörgen Berglund toppuuttelee ajatusta ilmatorjunnan lisähankinnoista.
”Ruotsin eduskunnan enemmistö- seitsemän puoluetta- on eri mieltä”, Berglund sanoo.
Hänen mukaansa Ruotsilta puuttuu ilmatorjunnan lisähankintojen vaatima huolto-ja käyttöhenkilöstö. Pelkkä laitteitten hankinta ei riitä.
”Voimavaroja ilmatorjunnan lisähankinnoille ei yksinkertaisesti ole”, Jörgen Berglund summaa.
Ruotsi purki puolustuskykyään 1990-luvulla Kylmän sodan päättymisen jälkeen, ja pyrkii nyt rakentamaan sen uudelleen. Ilmatorjunnan lisäksi myös muut puolustushaarat vaativat investointeja.
Mahdollisessa sodassa muut Naton jäsenmaat saattavat lähettää ilmatorjuntajoukkoja suojaamaan Ruotsia.
Lähde SVT