Sosiaalietuuspetokset lisääntyvät edelleen dramaattisesti Ruotsissa. Joka vuosi etuushuijarit ja järjestäytyneet rikolliset huijaavat veronmaksajilta useita miljardeja, mikä vie varoja hyvinvointijärjestelmistä, vahingoittaa niitä, jotka todella tarvitsevat apua, ja heikentää yleistä luottamusta julkisesti rahoitettuun hyvinvointijärjestelmään.
Ruotsin hallitus sai viime keskiviikkona loppuraportin sosiaaliturvarikoksia koskevasta tutkimuksesta, joka perustettiin vuonna 2021 laajamittaisten etuuspetosten torjumiseksi. Ainakin puolet veronkierrosta katsotaan järjestäytyneeksi rikollisuudeksi yhtenä rikollisjengien tulonlähteenä.
Tutkijan, Gävlen yliopiston kriminologian professorin, sosiologian tohtorin ja entisen poliisin
Amir Rostamin yleistehtävänä on ollut "tarkastella mahdollisuuksia tehostaa etuuspetosten torjuntatyötä" ja "varmistaa asianmukainen ja tehokas hallinto virheellisten maksujen määrän vähentämiseksi ja etuuspetosten ehkäisemiseksi".
Viranomaiset ja elimet, joiden sanotaan olevan kaikkein alttiimpia etuuspetoksille ja jotka tarvitsevat eniten ehdotettuja tehostamistoimia, ovat Ruotsin sosiaalivakuutusvirasto, Ruotsin eläkevakuutusvirasto, Ruotsin opintotukivirasto, Ruotsin maahanmuuttovirasto ja Ruotsin työvoimahallinto.
Valvonnan puute ja lievät seuraamukset
Tutkijan mukaan nykyinen järjestelmä on puutteellinen kahdessa suhteessa. Etuuksien maksamista edeltävät tarkastukset on suunniteltu eri aikakautta varten ja perinteisen ruotsalaisen luottamuksen mukaisesti, mikä on helpottanut nykyisten etuushuijarien ja järjestäytyneiden rikollisten mahdollisuuksia varastaa veronmaksajilta. Etuushuijauksesta kiinni jääneiden rangaistukset ovat myös olleet liian lieviä.
"Sosiaaliturvajärjestelmän virheelliset maksut ovat vuosittain miljardeja, viimeisimmän arvion mukaan noin 14,6 miljardia kruunua", sanoi vanhus- ja sosiaaliturvaministeri
Anna Tenje (M)
lehdistötilaisuudessa keskiviikkona.
Osa järjestäytynyttä maahanmuuttajajengirikollisuutta
Suuri osa "virheistä" on tahallisia ja usein järjestäytynyttä rikollisuutta.
"Järjestäytyneen rikollisuuden hyökkäykset hyvinvointijärjestelmiä vastaan ovat yksi vakavimmista yhteiskuntaan kohdistuvista uhista", Tenje sanoo.
Tutkija ja ministeri eivät erityisesti puutu siihen, miksi etuusrikollisuus on lisääntynyt niin dramaattisesti viime vuosikymmeninä tai missä ryhmissä etuuspetokset ja etuusrikollisuus ovat yleisimpiä.
Todetaan kuitenkin, että tämäntyyppinen rikollisuus on yksi järjestäytyneen rikollisuuden haara, jota nykyään hallitsevat täysin jengit ja ei-länsimaisen maahanmuuttajataustan omaavat henkilöt. Esimerkiksi avustuksiin liittyvät laajamittaiset paljastuneet järjestäytyneen sosiaaliturvarikollisuuden tapaukset ovat lähes aina tällaisten jengien ja yksilöiden toteuttamia.
Luottamuksen heikentyminen sosiaaliturvajärjestelmiin
Tenje korostaa tutkintaraportin vastaanottamista koskevassa kommentissaan, että laajat etuuspetokset ja etuusrikokset vahingoittavat Ruotsin verovaroin rahoitetun hyvinvointimallin legitimiteettiä ja luottamusta siihen.
"Hyvinvointirikollisuuden torjuminen ja virheellisten maksujen torjuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta luottamus yhteisiin sosiaaliturvajärjestelmiimme säilyy ja jotta voidaan varmistaa, että tuki ja etuudet menevät vain niille henkilöille, jotka ovat niihin oikeutettuja."
Tutkimuksen ehdotukset lyhyesti
- Ehdotetaan, että Ruotsin sosiaalivakuutusvirastolle, Ruotsin eläkevakuutusvirastolle, Ruotsin opintotukivirastolle, Ruotsin maahanmuuttovirastolle ja Ruotsin työvoimahallinnolle annetaan selkeämpi vastuu hyvinvointirikosten ehkäisemisestä.
- Ehdotetaan perustettavaksi hyvinvointirikollisuuden vastainen neuvosto, jonka tehtävänä on tarkastella ehdotettuja säädösehdotuksia rikollisuuden ja erilaisten hyvinvointijärjestelmiin liittyvien rikollisten järjestelmien torjunnan näkökulmasta. Neuvosto antaa myös käytännön tukea ja kehittää hyvinvointialan sääntelyä ohjaavia periaatteita.
- Sosiaalivakuutusvirastolle ja eläkelaitokselle ehdotetaan annettavaksi entistä enemmän mahdollisuuksia hankkia tietoja muilta toimijoilta kuin yksityishenkilöiltä osana rikostorjuntaa. Kunnille ehdotetaan mahdollisuutta saada tiettyjä tulotietoja Ruotsin verovirastolta.
- Ehdotetaan, että otetaan käyttöön maksujen estojärjestelmä. Sen, joka tuomitaan tai määrätään rangaistusmääräykseen tavanomaisesta tai törkeästä etuusrikoksesta, on samalla määrättävä julkisen tuomioistuimen tai syyttäjän toimesta etuuskieltoon.
Vanhus- ja sosiaaliturvaministeri Anna Tenjen ja hallituksen tutkijan Amir Rostamin lehdistötilaisuus on kokonaisuudessaan nähtävissä alla.
Lähde:
Samnytt
