Ruotsi on ajautunut uuden turvapaikanhakijoita koskevan asuntolain ns. "pakkolain" myötä kummalliseen tilanteeseen, jossa kantaruotsalaisella ei ole enää minkäänlaista mahdollisuutta saada kunnallista vuokra-asuntoa. Lain mukaan kunnan on hankittava oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle asunto siten, että tämä pääsee vastaanottokeskuksesta oikeaan asuntoon kun oleskelulupa on taskussa.
Koska kaikissa suuremmissa kunnissa on ennestäänkin huutava asuntopula suuren tulijamäärän takia, on tilanne ajanut monet kunnat äärimmäisten ratkaisujen äärelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki vapautuvat asunnot menevät suoraan turvapaikanhakijoille. He pääsevät jonon ohi uuteen asuntoon.
Esimerkiksi Luulajassa kunta joutuu antamaan vapautuvat asunnot suoraan turvapaikanhakijoille. Tämä ei kuitenkaan ole kunnan päättäjien mielestä ongelma, vaan päinvastoin hyvä asia. Kunnanvaltuutettu Yvonne Stålnacke (S) kertoo:
- Ne huoneistot, jotka tulevat nyt vapautumaan, tullaan käyttämään turvapaikanhakijoille, jotta he saavat hyvän alun Luulajassa.
Mitä sanot niille, jotka ovat jonottaneet pitkään asuntoa, ja ovat jo lähellä saamassa asunnon, mutta turvapaikanhakija menee jonon ohi?
- Sanon, että heidän, jotka tulevat Luulajaan, on saatava hyvä alku.
Eriäviä mielipiteitä on jonkin verran. Tämän vähemmistön mielestä on ongelmallista päästää toisia ihmisiä jonon ohi. Yvonne Stålnacken mielestä asia ei kuitenkaan ole ongelmallinen:
- Asia voidaan nähdä ongelmana jos niin halutaan, mutta me emme näe sitä minään ongelmana. Me tarvitsemme lisää asukkaita Luulajaan voidaksemme suorittaa sen tehtävän mikä meillä on. Joku uusi tulija tulee ehkä työskentelemään opettajana kouluissamme tai sairaanhoitajana kuntalaisille ja meidän pitää varmistaa hyvinvointi myös tulevaisuuteen.
Luulaja on lisäksi tehnyt sopimuksen Maahanmuuttoviraston kanssa, että kunta rakennuttaa lisää asuntoja, jotka sitten vuokrataan turvapaikanhakijoille ja Maahanmuuttovirasto takaa kuuden ensimmäisen vuoden vuokrat.
Malmössa tilanne on taas niin paha, että kunta ostaa vapailta markkinoilta 56 asuntoa. Kunta vuokrasi jo vuoden alusta yli 1 200 vuokra-asuntoa vapailta markkinoilta, joten kaupungissa ei ole yhtään ainoaa kunnallista tai yksityistä vuokra- asuntoa vapaana.
Tilanne on mielenkiintoinen malmölaisen asunnonostajan näkökulmasta. (Oletetaan siis, että joku kantaruotsalainen vielä ostaisi Malmösta asunnon.) Asunnonostaja joutuu ensin säästämään 15% asunnon hinnasta saadakseen lainaa. Sen jälkeen hän joutuu miettimään lainanlyhennyksiä, korkoasioita, yhtiövastikkeita jne. Asunnon etsimisessä menee oma aikansa ja kun lopulta löytää asunnon, ei voi olla varma saako sitä, sillä tarjouskilpailu on kovaa.
Koska kunnan ei tarvitse miettiä tällaisia korko- ja lyhennysasioita, ja asunnontarve on huutava, voi kunta ostaa asunnon heti tarjouksen ensimmäisellä kierroksella pieneen ylihintaan, josta asunnonvälittäjä ei voi kieltäytyä. Näin asunnonostaja joutuu aloittamaan etsintäkierroksen taas alusta. Hänen luottamuksensa asuntomarkkinoihin on mennyt, koska hän tietää, että jos kaupunki sattuu samalle apajalle, ei hän ikinä voi voittaa kaupunkia tarjouskilvassa.
Ruotsalainen ei siis enää voi olla täysin varma siitä, että hän saa kotimaastaan asunnon. Hän tietää, että turvapaikanhakija pääsee aina hänen edelleen. Hän tietää myös sen, että kun hän itse maksaa tilipäivänä vuokraa, tai omistusasuntoyhtiössä lainanlyhennystä ja korkoa, niin naapurin tulija kääntää samaan aikaan kylkeä.