Velkaantunut babyboomer -sukupolvi vanhenee, ja nyt velat alkavat näkyä yhä useammassa kuolinpesässä. Ei ole harvinaista, että talot on kiinnitetty ”katonharjaa” myöten, ja yhä useammin perinnön jakavat pankit eivätkä lapset, ilmenee Ruotsin ulosottoviraston tuoreista tilastoista.
”Saattaa tulla joillekin yllätyksenä, että äidin ja isän talous oli niin huono, sanoo Familjens Juristin asianajaja Arne Larsson Dagens Industri -lehdelle.
Ruotsin ulosottoviraston, Kronofogdenin mukaan vuonna 2023 velkaantui 22 000 kuolinpesää, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
Itse velat eivät periydy, mutta toisaalta pankilla ja muilla velkojilla on etuoikeus sekä taloihin että irtaimistoon, jotka vainaja jättää jälkeensä. Omaisuutta ei jää perinnöksi, jos kuolinpesässä on omaisuutta kattamaan velkoja.
Perilliset ovat myös osavastuussa kaikista kuolinpesän tekemistä hankinnoista – kuten hautajaiskustannuksista – jos kuolinpesässä ei ole rahaa jäljellä. Tällöin perilliset joutuvat henkilökohtaiseen maksuvelvollisuuteen.
Hautajaiskulut voi olla liian suuri menoerä maksettavaksi myös vähävaraisille ja velkaantuneille perillisille. Vainajan hautauskustannukset maksaa viime kädessä valtio, koska nykyaikana ketään ei vielä toistaiseksi ole jätetty hautaamatta vähävaraisuuden vuoksi.
Lähde: Dagens Industri