Ruotsi purkaa Turkin asevientikiellon, mikä oli Turkin vaatimus Ruotsin hyväksymiselle Natoon.
Ruotsalaisille yrityksille saatetaan antaa lupa aloittaa asekauppa Turkkiin uudelleen - lupaviranomaisen ISP:n mukaan tämä arvioidaan "tämän päivän olosuhteiden valossa".
"Keskustelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on yksi niistä seikoista, jotka voivat vaikuttaa arviointiin, sanoo ISP:n johtaja
Karl Evertsson.
Turkkiasiantuntija
Halil Karavelin mukaan Ruotsin aseiden jäädyttämisen kumoaminen on Turkille "symbolisesti hyvin tärkeä vaatimus".
Turkin listalla on viisi vaatimusta, jotka Ruotsin on täytettävä, jotta Turkki voi suostua Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Neuvottelut ovat käynnissä, mutta molempien maiden hallitukset ovat vaitonaisia edistymisestä.
Kaksi Turkin vaatimuksista koskee aseita: Ruotsin on poistettava Turkkia koskeva asevientikielto ja Ruotsin on lopetettava aseiden ja sotilastarvikkeiden toimittaminen kurdien PKK/PYD:lle.
Ruotsin hallitus yrittää nyt sopeutua presidentti
Recep Tayyip Erdoğaniin. Ensinnäkin väittämällä, että asevientikieltoa ei ole, ja samalla perääntymällä siitä, että käytännössä kyseessä on ollut myyntikielto. Sekä osittain väittämällä, että ruotsalaiset kertakäyttösingot, jotka ovat päätyneet kurdien käsiin, on valmistettu lisenssillä Yhdysvalloissa.
Turkin viisi vaatimusta, jotta Ruotsi voisi suostua Ruotsin Nato-jäsenyyteen:
1. Lopetetaan terrorismin poliittinen tukeminen.
2. Terrorismin rahoituslähteen poistaminen.
3. Lopetetaan PKK/PYD:n aseellinen tukeminen.
4. Turkin asevientikielto ja pakotteet on poistettava.
5. Maailmanlaajuinen yhteistyö terrorismia vastaan.
Expressen on pyytänyt ulkoministeri
Ann Lindeä kommentoimaan asevaatimuksia, mutta hän viittaa lehdistösihteerinsä välityksellä strategisten tuotteiden tarkastusvirastoon (ISP), joka on Ruotsin asevientilupia myöntävä viranomainen.
Keskustelu Nato-jäsenyydestä muuttanut olosuhteita
"Arvioimme Ruotsin puolustusteollisuudelta saadut hakemukset tapauskohtaisesti. Kauppasaartoa ei ole. Otamme kantaa olosuhteisiin tänään", sanoo Karl Evertsson, ISP:n sotatarviketyöryhmän johtaja.
"Arviointi perustuu puolustus-, turvallisuus- ja ulkopoliittisiin syihin ja kriteereihin. Nämä voivat muuttua ajan myötä. Elämme levotonta aikaa, ja kaikki turvallisuuspoliittiset asiat Ukrainan sodasta keskusteluun Ruotsin Nato-jäsenyydestä ovat näkökohtia, jotka voivat vaikuttaa uudelleentarkasteluun", hän sanoo.
Hän ei sano suoraan, että ruotsalaiset yritykset voivat vapaasti myydä aseita ja sotatarvikkeita Turkkiin. Hän kuitenkin huomauttaa, että "keskustelu Ruotsin Nato-jäsenyydestä on muuttanut olosuhteita".
Ruotsin hallituksen on nyt vakuutettava Erdoğan siitä, että Ruotsi on höllentänyt suhtautumistaan aseiden viennistä Turkkiin.
Myynti lopetettiin vuonna 2019
Ruotsi lopetti aseiden ja sotatarvikkeiden myynnin Turkkiin syksyllä 2019 sen jälkeen, kun Turkki oli hyökännyt Syyrian kurdien puolisotilaallista YPG-joukkoa vastaan Pohjois-Syyriassa. Ulkoministeri Ann Linde totesi tuolloin, että Turkin sotilasoperaatio Syyriassa on kansainvälisen oikeuden vastainen.
Samaan aikaan kaikki parlamentin puolueet olivat yhtä mieltä siitä, että Ruotsin olisi pyrittävä EU:n tasolla asevientikieltoon Turkkia vastaan. Ruotsi ajoi asiaa EU:ssa, mikä ärsytti Turkkia.
Lupaviranomainen ISP peruutti 15. lokakuuta 2019 kaikki voimassa olevat sotatarvikkeiden vientiluvat Turkkiin, ISP:n verkkosivujen mukaan. Vuonna 2019 ISP hylkäsi kolme yrityshakemusta, jotka koskivat aseiden myyntiä Turkkiin, ja sen jälkeen aseita ei ole myyty, kertoo Ruotsin radio.
Karl Evertsson korosti, että Turkki ei aiemmin ollut merkittävä asiakas, "ei merkittävä ruotsalaisten sotatarvikkeiden vastaanottaja".
Turkin vaatimuksista helpoin Ruotsille
"Turkki ei tarvitse ruotsalaisia aseita. Vaatimus on kuitenkin symbolisesti hyvin tärkeä Turkille. He reagoivat siihen, että Ruotsi on asettanut asevientikiellon, kun Turkki harjoittaa heidän mielestään oikeutettua itsepuolustusta", sanoo Turkkiasiantuntija Halil Karaveli, kirjailija ja tutkija Tukholman turvallisuus- ja kehityspoliittisesta instituutista.
"Ruotsi on estänyt asekaupan Turkkiin, mutta hallituksen päätös voi muuttaa tämän. Ruotsin on helpointa suostua tähän vaatimukseen, sillä maassa näyttää jo olevan myönteisiä signaaleja, hän sanoo.
Erdoğanin tiedottajan
Ibrahim Kalinin mukaan Turkki on nähnyt "myönteistä suhtautumista mahdollisuuteen poistaa asevientiä koskevat pakotteet" ja pitää tätä "myönteisenä kehityksenä". Hän puhui Turkin, Ruotsin ja Suomen valtuuskuntien tapaamisen jälkeen Ankarassa keskiviikkona.
Yksi Turkin vaatimuksista on, että Ruotsin on "lopetettava PKK/PYD:n aseellinen tukeminen.". PYD on Koillis-Syyrian kurdien autonomisen alueen hallitseva poliittinen puolue ja Turkin mukaan PKK:n sisarpuolue. Ruotsin hallitus pitää PYD:tä "laillisena keskustelukumppanina". Turkki, Yhdysvallat ja EU, Ruotsi mukaan luettuna, on leimannut PKK:n terroristijärjestöksi.
Kuvia ruotsalaisista aseista
Turkkilaiset tiedotusvälineet esittävät maan puolustusministeriötä lähteenä käyttäen kuvia ruotsalaisista AT4-kertakäyttösingoista, jotka on löydetty PKK:n mukana Pohjois-Irakin Kurdistanista.
"Turkkilaiset joukot löysivät ruotsalaisia kertakäyttösinkoja PKK-terroristiryhmän käyttämästä luolasta", kirjoittaa englanninkielinen turkkilainen televisiokanava TRT. Aiemmassa raportissaan TRT kirjoittaa, että "Ruotsi on edelleen Ankaralle selityksen velkaa siitä, miten näin tehokkaat aseet päätyivät PKK:n käsiin".
Magdalena Andersson on kiistänyt jyrkästi, että Ruotsi lähettäisi rahaa terroristiryhmille.
Karl Evertsson ISP:stä sanoo, että Ruotsi "ei ole myöntänyt lupaa vientiin kurditoimijoille". Evertssonin mukaan yksi mahdollinen selitys sille, että PKK:lla on hallussaan ruotsalaisia aseita, on se, että aseita on jo pitkään valmistettu lisenssillä Yhdysvalloissa. Aiemmin ei ollut niin tiukasti kiellettyä luovuttaa aseita "kolmansiin maihin".
Valmistettu lisenssillä Yhdysvalloissa
"Yhdysvalloissa on ollut lisensoitua tuotantoa jo useiden vuosien ajan. En tiedä, onko Yhdysvalloista tullut toimituksia, mutta Ruotsista ei ole tullut yhtään. Avoimen median mukaan Yhdysvallat on tukenut kurdiryhmiä aseilla ISIS:iä vastaan”, sanoo Karl Evertsson.
"Ruotsalaisten järjestelmien lisensoidun tuotannon lähtökohtana on nykyään se, että niiden siirtäminen kolmansiin maihin ilman Ruotsin suostumusta on rajoitettu. Rajoitukset eivät olleet yhtä selkeitä aiemmin, 1980- ja 1990-luvuilla. Joten se on saattanut tapahtua ilman Ruotsin suostumusta", hän sanoo.
Turkkiasiantuntija Halil Karaveli sanoo, että Ruotsin on annettava Turkille toimiva selitys sille, miten aseet päätyivät PKK:lle.
"Ruotsi on ylpeä siitä, että sillä on vahva asevalvonta. Siksi sen on selitettävä, miten tämä tapahtui. Ei riitä, että vain sanotaan: "Emme lähetä aseita". Ruotsin on laadittava julkilausuma, ja Turkki haluaa nähdä kirjallisen sopimuksen ennen kuin se suostuu Ruotsin Nato-jäsenyyteen", hän sanoo.
Toisena Turkin listalla oleva vaatimus on, että Ruotsi lopettaa terrorismin rahoittamisen. "Ruotsi aikoo antaa 376 miljoonaa dollaria kurdien PKK/PYD-järjestölle, terroristijärjestöille ... jotka uhkaavat liittolaismaa Turkin kansallista turvallisuutta", Turkki ilmoittaa.
Ruotsi tukee Syyriaa 376 miljoonalla dollarilla
Ulkoministeri Ann Linde vastaa, että Ruotsi ei anna taloudellista tai sotilaallista tukea Koillis-Syyrian kurdien itsehallintoalueelle, mutta sillä on "Syyrian kriisiä koskeva alueellinen strategia", johon on varattu 376 miljoonaa dollaria vuosiksi 2016-2023.
Hän sanoo, että Ruotsi tukee Koillis-Syyriassa muun muassa vesi- ja saniteettihuoltoa, koulutusta, vammaisten kuntoutusta, työpaikkojen luomista sekä vapaita ja riippumattomia tiedotusvälineitä.
"Ruotsi ei anna kohdennettua tukea Syyrian kurdeille tai Koillis-Syyrian poliittisille tai sotilaallisille rakenteille, mutta näiden alueiden ihmiset hyötyvät tietenkin näistä avustushankkeista", sanoo Ann Linde.
Turkin vaatimuksista vaikein Ruotsille
Turkin vaatimuslistan ensimmäinen kohta saattaa olla Ruotsin kannalta vaikein. Siinä kehotetaan Ruotsia luovuttamaan "PKK/PYD:n ja Feton terroristit". Turkki arvostelee Ruotsia myös siitä, että se ottaa vastaan näiden järjestöjen jäseniä hallitustasolla ja tukee niiden toimintaa Ruotsissa.
Expressen kysyi hallitukselta, voisiko Ruotsi luovuttaa näiden ryhmien jäsenet Turkkiin ja lopettaa heidän vastaanottamisensa hallitustasolla ja miten Ruotsi suhtautuu siihen, että Turkki kutsuu heitä "terroristeiksi"?
“Hallitus ei voi antaa alustavaa vastausta luovuttamista koskevaan kysymykseen, koska riippumattomat oikeusviranomaiset (syyttäjänvirasto ja korkein oikeus) tekevät arvionsa yksittäistapauksessa ennen kuin hallituksen on tehtävä päätös. Jos Turkki haluaa kutsua näihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä terroristeiksi, se on heidän oma asiansa", oikeusministeri
Morgan Johanssonin lehdistösihteeri
Sofie Rudh sanoi sähköpostitse.
"Nämä vaatimukset vaikuttavat neuvoteltavilta, mutta kysymys on siitä, kuinka kovia turkkilaiset ovat tässä asiassa. On vaikeaa luovuttaa ihmisiä Turkkiin ja rajoittaa kurdien toimintaa Ruotsissa. Kyse on lainsäädännöstä ja sananvapaudesta, sanoo Halil Karaveli.
“Rauhaa, turvallisuutta ja terrorismin torjuntaa”
Turkin vaatimuslistan viides kohta on otsikoitu "Maailmanlaajuinen yhteistyö terrorismia vastaan". Turkki kirjoittaa odottavansa Naton jäseniltä ja ehdokasvaltioilta "korkeatasoista yhteistyötä terrorismin torjunnassa". Se odottaa myös, että Ruotsi "ryhtyy periaatteellisiin toimiin ja antaa konkreettisia takeita Turkin turvallisuusintresseistä".
Tältä osin ulkoministeriö viittaa Magdalena Anderssonin twiittiin, jossa hän kirjoittaa:
"Odotamme innolla kahdenvälisten suhteidemme vahvistamista, mukaan lukien rauha, turvallisuus ja terrorismin torjunta."
Lähde: Expressen
