Ruotsi maksaa Somalialle karkotettujen rikollisten vastaanotosta

Ruotsi maksaa Somalian hallinnolle, jotta tämä suostuu vastaanottamaan rikoksiin syyllistyneitä kansalaisiaan. Hallitus puolustaa järjestelyä välttämättömänä turvallisuustoimena.

Ruotsin hallitus aikoo jatkaa Somalian hallinnolle maksettavaa erityistukea, jonka vastineeksi Mogadishu lupaa ottaa vastaan Ruotsista karkotettavia somalialaisia. Päätös on herättänyt voimakasta vastustusta, mutta hallitus vakuuttaa, että järjestely on välttämätön, jotta vakaviin rikoksiin syyllistyneet saadaan viimein poistettua maasta.

Hallitus: “Kyse on rikollisista, jotka eivät voi jäädä Ruotsiin”

Maahanmuuttoministeri Johan Forssell (M) kertoi TV4:lle ennen perustuslakivaliokunnan kuulemista, että hallitus aikoo jatkaa Somalian kanssa tehtyä yhteistyötä. Tuki kulkee YK:n alaisen IOM-järjestön kautta ja rahoittaa kolme virkaa Somalian hallinnossa.

Forssellin mukaan kyse ei ole hyväntekeväisyydestä vaan turvallisuudesta:

“Tarkoitus on mahdollistaa useammat karkotukset. Nämä henkilöt ovat usein syyllistyneet erittäin vakaviin rikoksiin Ruotsissa. He eivät voi jäädä tänne.”

Ruotsin hallitus väittää, että pakkopalautusten määrä Somaliaan on kolminkertaistunut vuodesta 2022.

Oppositio varoittaa korruptiosta – hallitus kiistää kaiken

Oppositiopuolueet ovat syyttäneet hallitusta siitä, että Ruotsi käytännössä maksaa ulkomaiselle hallinnolle, jotta tämä suostuu ottamaan vastaan omia kansalaisiaan. Kritiikin mukaan järjestely on altis korruptiolle ja täysin läpinäkymätön.

Hallitus torjuu väitteet ja väittää, että tuki päinvastoin “vahvistaa Somalian instituutioita”.

Taustalla Ruotsin pitkäaikainen ongelma: rikollisia ei saada ulos maasta

Ruotsi on vuosia kamppaillut tilanteen kanssa, jossa vakaviin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia ei voida karkottaa, koska lähtömaa ei suostu ottamaan heitä vastaan. Somalia on ollut yksi vaikeimmista tapauksista.

Nyt hallitus väittää, että "rahalla on saatu aikaan tuloksia".

Suomi kamppailee saman ongelman kanssa – mutta ilman Ruotsin maksusopimuksia

Vaikka Ruotsi on valinnut Somalian kanssa suoran rahallisen yhteistyön karkotusten helpottamiseksi, Suomessa vastaavaa mallia ei ole käytössä. Silti ongelma on pitkälti sama: osa lähtömaista ei suostu ottamaan kansalaisiaan takaisin, vaikka nämä olisivat syyllistyneet vakaviin rikoksiin Suomessa.

Suomen viranomaiset ovat vuosia painineet tilanteen kanssa, jossa karkotuspäätös ei johda maasta poistamiseen, koska lähtömaa ei myönnä matkustusasiakirjoja tai ei tunnusta henkilön kansalaisuutta. Haastavimpien maiden joukossa ovat Somalia, Irak, Afganistan, Syyria ja Sudan.

Sisäministeriön mukaan Suomessa on vuosittain satoja henkilöitä, joiden poistaminen maasta ei onnistu. Osa heistä on syyllistynyt rikoksiin, mutta he jäävät silti Suomeen, koska karkotus ei ole teknisesti mahdollinen. Monet päätyvät pitkäaikaisesti vastaanottokeskuksiin tai kunnissa asumiseen ilman pysyvää oleskelulupaa.

Toisin kuin Ruotsi, Suomi ei maksa lähtömaille korvauksia karkotettavien vastaanottamisesta. Sen sijaan käytössä on vapaaehtoisen paluun tuki, jota hallinnoi IOM ja joka on tarkoitettu palaavalle henkilölle, ei lähtömaan viranomaisille. Tämä ei kuitenkaan ratkaise tilannetta niiden kohdalla, jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

EU-tasolla Suomi osallistuu yhteisiin palautussopimuksiin ja kehitysyhteistyöpaketteihin, mutta kahdenvälisiä maksusopimuksia Suomi ei tee. Tämä tarkoittaa, että Suomen viranomaiset ovat pitkälti riippuvaisia diplomaattisista neuvotteluista ja lähtömaiden hyvästä tahdosta — jota ei aina ole.

Tilanne herättää kysymyksen siitä, kuinka pitkään Suomi voi jatkaa nykyisellä mallilla, jos yhä useampi karkotuspäätös jää käytännössä toteuttamatta. Ruotsin ratkaisu on herättänyt kritiikkiä, mutta se on tuottanut tuloksia. Suomessa vastaavaa keskustelua ei ole käyty yhtä avoimesti, vaikka ongelma on rakenteellisesti sama.