Ruotsi jakaa asuntoja turvapaikanhakijoille muiden haavoittuvien ryhmien kustannuksella. Maan hallitus syyttää kuntia siitä, että nämä eivät ole rakentaneet tarpeeksi taloja.
Ruotsin lääninhallitusten raportissa kerrotaan, että noin 60 prosenttia maan kunnista on kokenut "syrjäytysefektin", eli toisilla "haavoittuvilla ryhmillä" on vaikeuksia löytää asuntoja, koska turvapaikanhakijat menevät jonoissa kärkeen.
Kuntien on lain mukaan järjestettävä asuminen Ruotsin maahanmuuttoviraston osoittamille pakolaisille.
-
Seurauksena muut tarvitsijat eivät saa asuntoa, sillä heille meidän ei ole pakko antaa asuntoa,
Thed Carlsson,
Hässleholmin kunnan sosiaalipalvelujen päällikkö kertoi SVT:lle.
Carlssonin mukaan "muut tarvitsijat" ovat opiskelijoita, nuoria ihmisiä ja sellaisia, jotka ovat joutuneet olemaan pidempiä aikoja hoitokodeissa ja laitoksissa asuntopulan vuoksi.
SVT:n mukaan veronmaksajille on myös kalliimpaa pitää edellä mainitun kaltaisia henkilöitä hoitokodeissa ja laitoksissa kuin yksityisasunnoissa. Esimerkiksi Hässleholmissa laitospaikka maksaa noin 3 000 SEK päivässä, kun taas normaalin huoneiston kuukausivuokra on keskimäärin 5 000 SEK.
-
Veronmaksajille koituvan lisälaskun lisäksi on myös kestämätöntä, jos esimerkiksi väärinkäytön vuoksi laitoksessa ollut henkilö olisi valmis muuttamaan omaan asuntoon, mutta [asuntotilanteen vuoksi] ei pysty, Carlsson sanoi.
Asuntokriisi voi vielä pahentuakin, sillä Ruotsin kunnat arvioivat, että ensi vuonna asuntoja tarvitaan noin 100 000 oleskeluluvan saaneelle.
Asiasta kertoi
SVT.
