Suomessa 80% elintarviketeollisuuden raaka-aineista on kotimaista tuotantoa, mutta Ruotsissa noin 50% kaikesta ruuasta on tuotu ulkomailta. Ruotsin viranomaiset eivät välttämättä kriisin tai sodan iskiessä kykene ruokkimaan kaikkia maan asukkaita.
Yhteiskunnan valmiudesta vastaava turvallisuusvirasto MSB kehottaa ruotsalaisia etsimään kriisitilanteissa ruokaa luonnosta. Virasto viittaa erityisesti tavallisiin kasveihin, joita löytyy lähimetsistä.
MSB on julkaissut kriisivalmiusesitteen, jossa kerrotaan elintarvikkeitten keräämisestä luonnossa.
”Luonnossa on paljon, mitä voimme syödä: sieniä, marjoja omenia”, kertoo esitettä kirjoittamassa ollut Anna Teljfors turvallisuusvirastosta.
Korona ja Ukrainan sota ovat antaneet esimakua siitä, miten kuljetukset voivat takkuilla kriisin aikana.
”Suurin osa ruuastamme on tuontitavaraa ulkomailta, ja siitä on syytä olla perillä”, jatkaa Teljfors. ”Jos tulee häiriöitä, tai kuljetusongelmia, se näkyy kauppojen hyllyillä jo parissa päivässä”.
Teljforsin mielestä yhteiskunnan apuun ei kannata luottaa.
”Jokaisen täytyy tiedostaa oma vastuunsa kriisivalmiudessa”, hän sanoo. ”Pitää ylimääräistä ruokaa ja vettä kotona, sekä pohtia, mitä tekisi jos ei pysty käymään kaupassa. Jos vettä ei tulekaan hanasta, ja kännykkä ei toimi? Tarvitsenko apua, tai pystynkö auttamaan naapuria? Yhteisöllisuus on valmiutta”, Anna Teljfors summaa.
Pohjoismaisissa metsissä on yli 200 syötävää kasvia. Jopa takapihalla kasvaa vitamiinirikasta rikkaruohoa, jota voi syödä tai käyttää ruuan lisukkeena.
”If you can´t beat them, eat them”, sanoo syötävistä villikasveista useita kirjoja kirjoittanut Lisen Sundgren. ”Lukekaa kasveista, joita on ympärillänne ja milloin ne ovat parhaimmillaan syötäviksi. Sitten antakaa mielikuvituksen laukata”.
Sundgrenin mielestä tärkeintä on oppia, mitkä kasvit ovat syötäviä, ja mitkä myrkyllisiä. On myös syytä pitää mielessä jokamiehenoikeus.
”Lehtiä, kukkia ja sieniä saa poimia, mutta ei juuria eikä oksia”, Sundgren sanoo.
Lisen Sundgren antaa vinkkejä yleisistä kasveista saataviin elintarvikkeisiin.
”Voikukka on Välimerenmaissa yleisesti käytetty elintarvike”, hän kertoo. ”Voikukan lehdet ryöpätään, paistetaan oliiviöljyssä valkosipulin, sitruunan, suolan ja pippurin kera ja syödään kasvisruokalajina”.
Männyn neulaset ovat toinen hyvä luonnon elintarvike.
”Männyn neulasia ei ehkä miellä syötäväksi, mutta ne ovat täynnä hyviä aineita ja niistä saa ihanaa juomaa”, kehuu Lisen Sundgren. ”Neulasia haudutetaan kannen alla, ja neste juodaan virkistävänä juomana”.
Eri yhdistyksiltä ja järjestöiltä löytyy kursseja luonnonruuan keräämiseen ja valmistukseen. Oppaita löytyy myös kirjastoista.
Lähde SVT
Itselläni on käytännössä aina kotona ruokaa n. kuukaudeksi; ensimmäisinä pitää tietty syödä pakastelihat, jos sähköt katkeaa.
Riista ja kala ei ole myöskään ihan heti loppumassa Suomen metsistä ja järvistä, jos tulee iso hätä. Silloin ei paljon lupia haeta tai kysellä.
Kaupunkilaiset ovat tietysti ensimmäisinä hätää kärsimässä, kun ovat tottuneet, että tyhjiöpakattua jauhista ja teollisuus-kanaa on hyllyt täynnä sen kun käy hakemassa! Voi heitä, jos tulee hätätilanne. 😉