Ruotsissa hautausyhdistykset pyrkivät hankkimaan tarpeeksi maata sellaista varten, jota niiden ei toivottavasti koskaan tarvitse tehdä: haudata tuhansia ihmisiä sodan sattuessa.
Haku noudattaa Ruotsin kirkon kansallisen sihteeristön suosituksia, jotka heijastavat Ruotsin siviilivalmiusviraston (MSB) ja Ruotsin puolustusvoimien kriisivalmiusohjeita.
Ruotsin päätös liittyä Natoon ja jännitteet Venäjän kanssa Itämeren alueella ovat asettaneet valmiusohjeet uuteen valoon.
Ruotsin kirkon määräysten mukaan, joita tuetaan Ruotsin hautaustoimilain lainkohdilla, hautaustoimen yhdistysten tehtävänä on varmistaa, että seurakunnan alueella on tarvittaessa riittävästi maata noin viiden prosentin väestön hautaamiseen.
Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa toimiva Göteborgin hautausyhdistys yrittää tällä hetkellä selviytyä haasteesta hankkia vähintään 10 hehtaaria (40 470 neliömetriä) maata, jotta se voi sodan sattuessa hoitaa noin 30 000 vainajan kiireelliset arkkuhautaukset. Tämän lisäksi tarvitaan vielä 15 hehtaaria (60 700 neliömetriä) maata, jota tarvitaan hautausmaiden rakentamiseen säännölliseen käyttöön Göteborgissa.
”Suositukset merkitsevät sitä, että tarvitsemme lisää maata hautausmaita varten, ja tämä on ilmiö suurissa kaupungeissa ja ongelma suurissa kaupungeissa, joissa maaresurssit ovat alun perin niukat eivätkä aina riitä hautausmaatarpeiden tyydyttämiseen edes rauhallisina aikoina”, sanoi Göteborgin hautaustoimiston vanhempi neuvonantaja Katarina Evenseth.
Yhdessä paikallisen kunnan kanssa, jolla on monopolioikeus päättää maankäytöstä Göteborgissa, hautausyhdistys on tunnistanut laajan alueen, joka soveltuu tarkoitukseensa suuren hautausmaan rakentamiseen.
Pitkällinen lupa- ja rakennusprosessi tarkoittaa kuitenkin, että hautausmaan rakentaminen voi kestää noin 10 vuotta, mikä lisää haasteita epävarmoina aikoina.
Samaan aikaan Ruotsin siviilivalmiusvirasto (MSB) korostaa edelleen kriisivalmiuden merkitystä ja korostaa Ruotsin kirkon toimia.
”Hallitus antoi jo vuonna 2015 eri viranomaisille tehtäväksi aloittaa jälleen siviilipuolustussuunnittelu, ja monet organisaatiot ovat aloittaneet suunnittelun, ja Ruotsin kirkko on suunnittelun eturintamassa”, sanoo MSB:n kriittisten infrastruktuurien suojelun asiantuntija Jan-Olof Olsson.
”Valitettavasti on niin, että meitä muistutetaan entistä enemmän siitä, että sota voi tapahtua ja että meidän on yksinkertaisesti varauduttava siihen”, Olsson sanoi.
Ruotsi harjoitti puolueettomuuspolitiikkaa 1800-luvun alusta lähtien, myös toisen maailmansodan aikana.
Yleinen mielipide muuttui kuitenkin jyrkästi vuonna 2022 sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, mikä johti siihen, että Ruotsi ja Suomi hakivat liittymistä transatlanttiseen liittoutumaan, koska ne olivat huolissaan Itämeren toisella puolella sijaitsevan uuden aggressiivisen venäläisen naapurinsa aiheuttamasta uhasta.
Ruotsi ja Suomi lähettivät marraskuussa päivitetyt siviilivalmiusoppaat, joissa on ohjeita sodasta selviytymisestä. Oppaat ovat samanlaisia kuin Tanskan ja Norjan oppaat, vaikka niissä ei mainita Venäjää nimeltä.
Lähde: Breitbart
