Ruotsiin rakennetaan yhä enemmän moskeijoita, myös ulkomailta mahdollisesti rahoitettuja megahankkeita.
Ruotsissa on tapahtunut valtavia väestörakenteen muutoksia viimeisten 25 vuoden aikana, ja tämä näkyy paitsi maan väestörakenteessa myös uskonnollisessa koostumuksessa. Samalla kun kirkot sulkevat jatkuvasti ovensa, maassa oli vuonna 2000 noin seitsemän moskeijaa ja vuonna 2025 jo 300 moskeijaa.
Tarkkoja lukuja on vaikea saada selville, mutta 300 moskeijaa tarkoittaa muslimien jumalanpalvelusta varten rakennettuja pysyviä rukouspaikkoja, joissa on usein minareetti ja kupoli. Jos mukaan lasketaan myös epäviralliset muslimien jumalanpalveluspaikat, kuten muunnetut kaupat tai kellarit, määrä olisi todennäköisesti paljon suurempi, ruotsalainen sanomalehti Samnytt kertoo.
”Jos moskeijalla tarkoitetaan muslimien jumalanpalveluspaikkaa, määrä voi olla lähellä 300:aa”, sanoi Frederic Brusi, Ruotsin uskonnollisten yhteisöjen tukiviraston tiedottaja.
Kuten muissakin Euroopan maissa, monet näistä moskeijoista saavat rahoitusta ulkomailta, ja kaiken kaikkiaan monien moskeijoiden talous on edelleen hämärän peitossa.
”Useissa tapauksissa ruotsalaisten moskeijoiden rakentaminen on rahoitettu osittain tai kokonaan Saudi-Arabiasta, Iranista, Qatarista tai Turkista saaduilla varoilla. Pelkästään Saudi-Arabian tapauksessa puhutaan miljardeista. Mediassa on myös tietoja, joiden mukaan joka neljäs ruotsalainen moskeija on sunnimuslimien ja wahhabilaisten valtakunnan rahoittama”, Samnytt kirjoittaa.
Moskeijoiden kasvun seuraaminen on hyvin vaikeaa julkisten tilastojen puuttuessa, ja ruotsalaislehti viittaa esimerkiksi Masjid Ayshan kaltaisiin moskeijoihin, joita ylläpitää Tukholmassa toimiva voittoa tavoittelematon yhdistys Scandinavian Islamic Organization (SIO). Vaikka moskeija on toiminut 20 vuotta, on epäselvää, onko se edes rekisteröity maan viralliseksi moskeijaksi, sillä julkista luetteloa rekisteröidyistä moskeijoista ei ole.
Moskeijoita on rakenteilla yhä enemmän, ja niitä rakennetaan eri puolilla maata. Eräässä kaupungissa, Helsingborgissa, rakennettavaa moskeijaa mainostetaan ”Skandinavian suurimpana moskeijana”, ja sen rakentamiseen on tähän mennessä kerätty 68 miljoonaa kruunua (6,1 miljoonaa euroa).
Rahaa on kerätty vaikuttajien ja sosiaalisen median kampanjoiden kautta TikTokissa ja Instagramissa, mutta rahaa virtaa myös kansainvälisistä kohteista. Moskeijan keräämän valtavan summan vuoksi kysytään, mistä rahat oikeastaan tulevat. Eräässä moskeijan julkaisemassa videopätkässä vastaanottajat huutavat ”Allahu Akbar”, kun heidän rahoituksensa saavutti 10 miljoonaa kruunua (897 000 euroa).
Toinen moskeija, jota järjestäjät pitävät koko Pohjois-Euroopan suurimpana moskeijana, on rakenteilla Skärholmenin kaupunginosaan Tukholmassa. Sen rahoituksesta vastaavat paitsi ruotsalaiset veronmaksajat myös ulkomaiset lahjoittajat, mikä on herättänyt kiistaa maan sisällä.
”Paikallisen sanomalehti Mitt i:n tietojen mukaan Skärholmenin moskeijan rakentamisen takana oleva yhdistys on päättänyt palkata turkkilaisen EMUG-rakennusyhtiön, jolla on yhteyksiä islamistiseen Milli Görüs-liikkeeseen. Järjestöä on aiemmin kritisoitu demokratian vastaisista arvoista ja antisemitismistä sekä siitä, että se pyrkii korvaamaan länsimaisen yhteiskuntamallin islamilaisella yhteiskuntajärjestyksellä”, Samnytt kirjoittaa.
Seuraavan sukupolven aikana ruotsalaiset jäävät vähemistöön
Hallituksen virkamiehet sanovat myös, että lisää moskeijoita on tulossa.
”Meillä on uskonnonvapaus tässä maassa, meillä on lukemattomia kirkkoja eikä läheskään yhtä monta moskeijaa, joten tietysti meidän on rakennettava lisää moskeijoita niin kauan, että ihmiset voivat harjoittaa uskontoaan”, sanoi Tukholman talouspormestari Karin Wanngård.
Maan väestökuva on toki muuttunut radikaalisti, ja muslimit muodostavat merkittävän äänestäjäjoukon erityisesti maan kaupungeissa.
Pakistanilaissyntyinen amerikkalainen teologi Yasir Qadhi ennusti, että jo yhden sukupolven kuluttua puolet Malmön väestöstä olisi muslimeja.
”Kävely Malmön kaduilla on kuin kävelisi Irakin pääkaupungissa Bagdadissa tai Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa”, sanoi pakistanilaissyntyinen amerikkalainen teologi Yasir Qadhi.
Hän myös jakoi maailmalle teoriansa, jonka mukaan hänen mainitsemistaan kaupungeista tulisi muslimikaupunkeja, sillä vaikka ruotsalaisilla on vähän lapsia, ei ole harvinaista, että muslimiperheessä on viisi tai kuusi lasta. Muslimiteologin mukaan Malmö ei ole seuraavan sukupolven aikana enää ruotsalaisten hallitsema kaupunki.
Etniset ruotsalaislapset ovat jo nyt vähemmistönä Malmön koulujärjestelmässä, ja eräs ruotsalainen akateemikko reagoi laajamittaiseen väestönvaihtoon väittämällä, että kouluissa pitäisi opettaa arabiaksi, koska ruotsi on nyt vähemmistökieli.
Ruotsin konservatiivit ovat jo pitkään viitanneet Malmöön tulevaisuudenkuvana, jota ruotsalaisten enemmistö vastustaa, sillä kaupunki on muuttunut täysin lähes pelkästään ei-ruotsalaisista koostuvaksi monikulttuuriseksi alueeksi, jota leimaa kaupunkien rappeutuminen, siirtolaisklaanien hallitsemat kielletyt alueet ja monin paikoin naisille vaarallinen kaupunki.
Tiedot osoittavat myös, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat vastuussa suurimmasta osasta Ruotsin murhista, ampumisista, joukkoraiskauksista ja ryöstöistä. Valitettavasti monet näistä murhista ovat Lähi-idän yhteisön jäsenten tekemiä, jotka ovat pääasiassa muslimeja.
Vuonna 2023 oikeistolaisten ruotsidemokraattien johtaja Jimmie Åkesson sanoi, että monet moskeijat on purettava. Hänen mukaansa islamilaiset uskonnonharjoituspaikat Ruotsissa ovat kasvualusta radikalisoituneelle ajattelulle ja länsivastaiselle propagandalle, joka tunkeutuu maan yhteiskuntarakenteeseen ja kylvää eripuraa ruotsalaisyhteisöihin.
”Ei ole oikeus tulla maahamme ja rakentaa muistomerkkejä vieraalle ja imperialistiselle ideologialle”, Åkesson sanoi puolueensa kannattajille. ”Pitkällä aikavälillä meidän on ryhdyttävä takavarikoimaan ja purkamaan moskeijarakennuksia, joissa levitetään demokratian vastaista, ruotsalaisvastaista, homofobista tai antisemitististä propagandaa tai yleisesti väärää tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta.”
Lähde: Samnytt
