Yksi keino saada Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan suostumaan viimein Ruotsin Nato-jäsenyyteen oli, että Ruotsin hallitus lupasi auttaa maata liittymään EU:hun. Ruotsin kansa on kuitenkin toista mieltä.
Kun pääministeri Ulf Kristerssonin (M) johtama ruotsalainen valtuuskunta tapasi turkkilaisia Vilnassa aiemmin tänä kesänä, vaatimuslistalle lisättiin vielä yksi kohta – Turkin EU-jäsenyyshakemuksen tukeminen.
Ipsosin kyselyyn vastanneista 59 prosenttia oli sitä mieltä, että se on huono ajatus. Vain seitsemän prosenttia oli sitä mieltä, että se oli hyvä, ja 21 prosenttia, että se ei ollut kumpaakaan.
”Kristerssonin myönnytys Vilnassa saa heikkoa kannatusta kansalaisten keskuudessa”, sanoo Ipsosin mielipideanalyytikko Nicklas Källebring DN:lle.
Kuusi kymmenestä suhtautuu myös melko tai erittäin kielteisesti Turkin EU-jäsenyyteen.
Onko Turkilta luvassa uusia vaatimuksia ehtona Ruotsin Nato-jäsenyydelle?
Vastustus on suurinta ruotsidemokraattien ja vihreiden äänestäjien keskuudessa ja vähäisintä konservatiivien ja keskustapuolueen äänestäjien keskuudessa.
Seitsemän kymmenestä uskoo myös, että Turkki esittää Ruotsille uusia vaatimuksia ehtona Nato-hakemuksen hyväksymiselle.
”On selvää, että ulkoministeri Billströmin arvio ei ole uskottava äänestäjien silmissä”, sanoo Källebring.
Samaan aikaan Ruotsin Nato-jäsenyyden kannatus on edelleen korkealla – elokuussa 63 prosenttia sanoi kannattavansa Ruotsin hakemusta.
Lähde: Samnytt
Myykööt turkkilaiset mattojaan sekä kattiloita synnyinmaansa kamaralla, siellä on puuhaa heillä riittämiin, täällä kioskia pitävät ja taksia suhaavat ajettava takaisin kotimaahansa, eivät joudu siellä ilkeämielisten suomalaisten rasismihuutelujen kohteeksi.
On aivan selvää, että Turkista ei tule koskaan EU:n jäsentä, mutta historian syklien valossa on aivan yhtä selvää, että EU:sta tulee jäsen Uuteen Ottomaanien Imperiumiin.
Ottomaanien Imperiumi on yksi mahdollinen geopoliittinen ratkaisu Venäjän turvallisuusongelmiin: ei NATO:a rajoille.
Ja silloin kysytään kuka takaa demilitarisoinnin ja sen myötä rauhan entisen Ukrainan länsiosassa, Puolassa, Baltian maissa ja Suomessa.
1) Suomi luonnollisesti lähtee kiljuen osaksi Ruotsin valtakuntaa: Venäjä ei saanut meitä! Olkaamme siis ruotsalaisia. Onhan virkakoneisto jo valmiiksi ruotsinkielinen pakkoruotsin ansiosta ja valta maassa ruotsinkielisten sukujen käsissä.
Siis helppo nakki.
2) Ottaako Ruotsi taataksensa myös Baltian maat. Saavuttaisihan se tällä tavoin entisaikaisen suuruutensa taas kerran, mutta ajautuisi vääjäämättä sisäisiin sotiin seuraavan sadan vuoden kuluessa, mitä pelkoa Suomen suhteen ei ole.
3) Joitakin vuosia sitten Turkki jopa kerskui sen hallitsemalla kansalaisverkostolla, joka on soluttautunut Saksan ja sen lähimaiden alamaailmaan.
Saksa olisi siis luonnollinen osavaltio Ottomaanien Imperiumissa.
4) Miten sitten jaetaan Puola ja entisen Ukrainan länsiosa?
Siihen en tältä istumalta osaa ottaa kantaa.
Meillähän täällä on yksi presidenttiehdokas, joka ajoi aikoinaan EU-komissaarina Turkkia EU:n jäseneksi kuin käärmettä pyssyyn. Eli Olli Rehn. Onneksi aika teki tehtävänsä, kun Erdogan otti vallan, mutta kyllä jossain vaiheessa tuntui, että EU on niin hullu, että hyväksyy Turkin jäseneksi. Tuskin Turkkia nykyään hyväksyttäisiin edes Naton jäseneksi, mutta joskus aikoinaan kylmän sodan aikana se saattoi olla viisasta. Ruotsilla ei ole mitään hätää, vaikka ei ole vielä Natossa, mutta olisihan se kuitenkin etu sotilaallisessa yhteistyössä. Voisihan Ruotsi Turkkia kusettaa ja alkaa ajamaan Turkin EU-jäsenyyttä, mutta heti kun Turkki olisi ratifioinut Ruotsin jäsenyyden, Turkin EU-jäsenyys voitaisiin laitta ns. hautumaan.
Muistaakseni Ranska ja joku muukin EU-maa on todennut aikoinaan, että Turkista ei ikinä tule EU:n jäsentä. No, onhan ne neuvottelut alkaneet jo vuosikymmeniä sitten, mutta Turkki ei ole lähentynyt ehtoja, vaan etääntynyt niistä.
Siksipä Ruotsin tulee auttaa Turkkia neuvomalla, että diktaattoreita ei voida suvaita, eikä uskonnollista valtiota myöskään.
Tarvitsemmejko todellakin lisää Turkkilaisia vaeltelemaan eurooppaan jossa ei enää ole rajoja.Nyt kyllä käydään kauppaa väärillä asioilla. Ei Ruotsilla mitään hätää ole kahden Nato-maan kainalossa.