Ruotsin poliisin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yksikön johtajan mukaan Tukholman esikaupunkialue Rinkeby vastaa viranomaisten näkökulmasta sotatoimialuetta.
Ruotsin poliisin järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yksikön johtajan,
Lise Tamm:n mukaan Tukholman maahanmuuttajavoittoisen lähiön, Rinkebyn, tilanne on niin vakava, että lähiötä voi verrata sotatoimialueeseen. Asiasta kertoo
Sveriges Radio.
- Kun poliisi on siellä, se toimii kuten asevoimat, Tamm painotti.
Tamm mainitsi Columbian ja El Salvadorin konfliktit, ja ajatteli niistä saatavan ideoita Tukholman ongelmien ratkomiseen.
- Kuinka Kolumbian Farc-sissit karkotettiin, mitä tehtiin El Salvadorissa kun sota loppui? Mitä on tehty muualla maailmassa, missä on ollut vuosia kestäviä isoja ongelmia? Pitää ajatella avarakatseisesti, Tamm totesi.
Järjestäytyneen rikollisuuden päällikkö on miettinyt muitakin ratkaisuja. Hänen mukaansa nuorten käytöshäiriöisten ja vihaisten miesten tulisi saada apua sosiaalityöstä, koska jatkuvasti lisääntyvä poliisivoima ei tunnu riittävän.
Paikallinen sosiaalidemokraattien johtaja
Mohammed Nuur ei ole samaa mieltä Tamm:n analyysin kanssa.
- Asun Rinkebyssä ja olen asunut Tenstassa lapsena. Kun kuulen sotatoimialueesta, ajatelen Syyriaa, Jemeniä ja muita sodassa olevia maita. Meillä on ongelmia ja haasteita, mutta tilannetta ei pidä liioitella. Asun Rinkebyssä, eikä minua pelota, Nuur selitti.
Ruotsin poliisi joutui
lopettamaan poliisiaseman vuonna 2014 Tukholman maahanmuuttajavoittoiselta esikaupunkialueelta, Rinkebystä, kun poliisilaitosta oli palopommitettu. Ruotsin Ambulanssiliiton puheenjohtaja
vaati keväällä henkilöstölleen sotilasvarusteita, koska lääkintähenkilöstö joutuu vaaraan hälytystehtävissä
no-go -alueille. Osa ambulanssihenkilöstöstä kärsii posttraumaattisen stressin oireista pelon vuoksi.
