Cecilia Wikström, ALDE-ryhmän (Alliance of Liberals and Democrats for Europe, ALDE) seniori-MEP ja usean vaikutusvaltaisen Euroopan parlamentin komitean jäsen, valmistelee raporttia suunnitelmista remontoida EU:n turvapaikanhakua ohjaava Dublin III -sopimus.
Hallitukset, jotka eivät ole jakaneet Saksan liittokansleri Angela Merkelin innostuneisuutta avoimista rajoista, eritoten Visegrad (V4) -ryhmä, ovat vastustaneet Euroopan komission - vaaleilla valitsemattoman päätäntäelimen - esitystä pakollisista siirtolaiskiintiöistä.
Wikströmin mielestä komission ehdotus 250.000 euron suuruisesta sakkomaksusta jokaista siirtolaista kohti, jonka EU:n jäsenmaa kieltäytyy vastaanottamasta, ei ole riittävä. Hänen mukaansa sellaista rangaistusjärjestelmää olisi hyvin vaikea hallinnoida.
Sen sijaan Wikström ehdottaa, että siirtolaiskiintiöitä vastustavilta jäsenmailta yksinkertaisesti poistettaisiin EU-tuet, sillä itsepäisimmät vastustajat ovat EU:n budjetissa nettosaajia.
"Komission ehdotus on vain ruoska. Minä tarjoan myös porkkanoita järjestelmän tasapainottamiseksi," hän väittää.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán - Euroopan massasiirtolaisuuden vastustajien vankkumattomin puolestapuhuja - on sanonut, että vuosi 2017 tulee olemaan EU:n vastaisen "kapinan vuosi", jolloin jäsenmaat asettautuvat Brysseliä vastaan, "joskus avoimesti, joskus peitellymmin".
"Euroopan valtioiden omia etuja puolustavien poliitikkojen ja Euroopan unionin keskushallinnon välillä tulee olemaan kovia vääntöjä toimivallan sijainnin suhteen," hän sanoi. "Tämä tulee olemaan vuonna 2017 luomaan suurimmat jännitteet unionissa."
Turvallisuusasiantuntija Henry Bolton, entinen OSCE:n (Organization for Security and Co-operation in Europe) johtaja on aiemmin kertonut Breitbartille, kuinka Dublin III -sopimus rampauttaa mm. Britannian kyvyn puuttua laittomaan siirtolaisuuteen.
Dublin-sopimus vaatii turvapaikanhakijoiksi haluavia siirtolaisia rekisteröitymään saavuttuaan ensimmäiseen valtioon EU:n alueella, jolloin siirtolaiset eivät voi valita määränpäätään itse. Määräykset edellyttävät myös, että siirtolaiset jotka jättävät tämän huomiotta, palautetaan siihen maahan, missä he ensimmäistä kertaa saapuivat EU:n alueelle, ei viimeisimpään turvalliseen kauttakulkumaahan.
Jos ei ole tiedossa mistä siirtolaiset saapuivat EU:n alueelle - usein koska siirtolaiset tuhoavat paperinsa ja kieltäytyvät antamasta tarvittavaa informaatiota - palautusmaata ei pystytä määrittelemään, eikä heitä voida poistaa maasta EU:n alueelle. Esimerkiksi UK:sta poistettiin vuonna 2014 vain 14 siirtolaista kaikista tuhansista sinne Ranskasta Kanaalin reitin kautta tulleista laittomista siirtolaisista.
EU:n ehdotukset Dublin III :n uudistamiseksi eivät ole sivunneet näitä ongelmia, vaan sen sijaan keskittyneet käsittelemään taakanjakojärjestelmää, siirtolaisten jakamista EU:n jäsenmaiden kesken.
Maat kuten esimerkiksi Saksa, jotka pahensivat siirtolaiskriisiä julistamalla, että siirtolaisten vastaanottamiselle ei ole ylärajaa, tahtovat nyt EU:n levittävän itse aikaansaamansa ongelman kaikkialle unionin alueelle.
EU:n rajavaltiot, kuten Kreikka, jotka joutuivat kovan paineen alaiseksi siirtolaisvirran vuoksi - välitön seuraus Saksan kutsusta - etsivät myös enemmän "solidaarisuutta" EU:n taholta. Maan useilla saarilla turismi on romahtanut houkuttimena toimineen Saksan avoimien ovien politiikan vuoksi.
Muokattu 31.1 22:11 Korjattu Wikströmin sukunimi