Dosentti ja kouluylilääkäri Josef Milerad kirjoittaa ruotsalaisessa Läkartidningen’issä (Lääkärilehdessä), että ei ole mitenkään epäeettistä tehdä ikätestejä pakolaislapsille. Milerad vertaa asiaa siihen, että jokainen ruotsalainen lapsi käy kouluterveydenhuollon piirissä terveystutkimuksissa, joissa mm. lapsen ikäkehitystä arvioidaan.
– Tällainen on itsestään selvää Ruotsissa syntyneiden lasten kohdalla, mutta maahanmuuttajalasten kohdalla, joissa ikä on epävarmaa, tehdään arviointi toisin kriteerein.
Milerad kirjoittaa, että kouluterveydenhuollon piirissä koululääkärit kohtaavat päivittäin juuri maahantulleita, esimerkiksi Afganistanista tulleita, jotka ovat usein selvästi vanhempia mitä heidän dokumenteissaan sanotaan. Monissa tapauksissa huomattavasti vanhempia kuin mitä papereissa lukee.
– Ei ole mitenkään harvinaista, että pojalla, joka on Maahanmuuttoviraston mukaan 12-vuotias ja käy koulua muiden 12-vuotiaiden kanssa, kasvaa parta ja hänellä on möreä miehen ääni ja on selvästi ikäisiään pidempi.
Milerad jatkaa:
– Tällainen poika, joka joka todennäköisemmin on ainakin 16 vuotta, voidaan koulussa kohdata kahdella tavalla. Pahin tapa on luottaa maahanmuuttoviraston ikälappuun ja antaa hänen käydä koulua neljä vuotta nuorempien ikätovereidensa kanssa. Hänelle annetaan rokotuksia sen mukaan miten niitä on tarkoitettu annettavaksi 12-vuotiaille, ja sulkea hänet urheilukisojen ulkopuolelle, joissa saman ikäiset lapset kilpailevat keskenään.
Meillä ei ole minkäänlaista tilastoa minkä ikäisiä yksintulleet ovat, Milerad kertoo, mutta minun arvioni, joka perustuu keskusteluihin ja henkilökohtaisiin tutkimuksiin yli 100:sta yksintulleesta lapsesta on, että vähintään 40% on tosiasiassa 20-25 vuotiaita. Sitten on vähän pienempi ryhmä, jotka ovat 30- 40 vuotiaita.
– Mutta olenpa kohdannut sellaisiakin, joilla kasvaa jo harmaita hiuksia, on kaljuuntumista ja ikäryppyjä. He esiintyvät lapsina ilman kenenkään kyseenalaistamista. Niitä ikäarviointeja, joita on tehty psykososiaalisin perustein lastenlääkärien toimesta ja joita olen tutkinut, ovat täyttä roskaa. Niillä ei ole mitään totuuspohjaa Ruotsissa, mutta muissa maissa ne ovat pohja lääketieteelliselle ikätestille.
Lopuksi Milerad toteaa, että haluttomuus ikätestien tekemiseen pitää johtaa ammattikunnassa kriittiseen itsetutkiskeluun Ruotsin lastenlääkäriyhdistyksessä.
– Ei voida sanoa olevamme lasten asialla kun juuri tämän heikoimman ryhmän tarvitsemia resursseja tuhlataan nuoriin aikuisiin.
– On aika alkaa ajattelemaan ja pohtimaan asioita.