Kotimaa • Politiikka

Reserviläisliitolta historiallinen tuki asehankintoihin

Kuvituskuva. Mikkelin Jalkaväkimuseo (2020). Kuva: Nina Metsälä

Reserviläisliiton 28 jäseninen liittohallitus teki 9.4.2022 päätöksen tukea yhdistyksiään korotetulla asehankintatuella, joka on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Tarkalleen ottaen liittohallitus teki päätöksen projektitukiohjeen muutoksesta koskien ase- ja ampumatarvikkeita, kerrotaan Reserviläisliiton antamassa tiedotteessa.

  Reserviläisliittoon kuuluu 320 paikallisyhdistystä ympäri maata. Asehankintatuella yhdistykset voivat hankkia aseita jäsentensä yhteiskäyttöön. Korotetulla tuella halutaan tukea yhdistyksiä, jotta eri puolilla Suomea voidaan järjestää mielekästä reserviläistoimintaa. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola pitää päätöstä todella merkittävänä. "Reserviläisliiton paikallisyhdistysten kautta pääsee harjoittamaan ja ylläpitämään henkilökohtaisia reserviläistietojaan ja -taitojaan. Ampumatoiminta on yksi Reserviläisliiton päätoimintamuodoista," puheenjohtaja Pohjola kertoo. "Ennen koronapandemiaa eli vuonna 2019 paikallisyhdistystemme ampumatapahtumissa ammuttiin kaikkiaan jopa yli neljä miljoonaa laukausta. Tällä hetkellä on erityisen kova kysyntä ammunnan harrastamiselle. Liitto haluaa omalta osaltaan edistää ammunnan mahdollisuuksia yhdistyksissämme, ja siksi teimme viikonloppuna päätöksen tärkeästä asehankintatuesta", hän jatkaa. Reserviläisliitto elää historiallista jäsenkasvuaan. Alkuvuoden aikana uusia jäseniä on liittynyt Reserviläisliittoon yli 7 000. Suurin jäsenpiikki tapahtui heti Ukrainan sodan alettua helmi-maaliskuun vaihteessa, mutta edelleen jäsenkasvu on jatkunut hyvin poikkeuksellisena. Krimin valtaamisen jälkeen vuodesta 2015 alkaen uusia jäseniä on liittynyt keskimäärin 3 000 per vuosi. "Uudet jäsenet ovat lähteneet heti aktiivisesti mukaan toimintaan ja erityisesti ammunnan mahdollisuuksia on laajalti tiedusteltu. Monet Reserviläisliiton paikallisyhdistyksistä järjestää ampumatoimintaa säännöllisesti ja monilla yhdistyksillä on viikoittain ampumavuoroja. Ammunta on reserviläisen tärkein taito, jota tulee säännöllisesti ylläpitää ja harjoittaa", Pohjola korostaa. Ammunta on osa reserviläisen kenttäkelpoisuutta. Reserviläisliiton kautta pääsee harjoittamaan myös muita kenttäkelpoisuustaitojaan, kuten esimerkiksi marssimaan ja pitämään yllä fyysistä kuntoaan. Kaiken toiminnan keskiössä on reserviläisen toimintakyvyn ylläpito ja kehittyminen, mikä tarvittaessa auttaa pärjäämään myös kovissa paikoissa. "Maailmanpoliittinen tilanne on todella arvaamaton tällä hetkellä. Paras tae rauhalle on oman puolustuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen. Viime viikolla tehtiin monia tärkeitä päätöksiä reserviläisiin ja kertausharjoituksiin liittyen. Reserviläisliiton historiallinen tuki ampumatoiminnan ja -harrastuksen edistämiseksi on hyvää jatkumoa viime viikon tärkeille päätöksille", summaa Pohjola.
Tietoa Reserviläisliitosta
Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, jolla on reilut 39 000 jäsentä. Heistä noin 90 prosenttia on suorittanut varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen. Liiton paikallisyhdistyksissä reserviläiset voivat ylläpitää ampumataitojaan, fyysistä kuntoaan ja maastotaitojaan. Lisäksi reserviläisillä on mahdollisuus ylläpitää sodan ajan sijoitustensa edellyttämiä tietojaan ja taitojaan myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla, jonka kouluttajista 39 prosenttia ja muista vapaaehtoistoimijoista 42 prosenttia tulee Reserviläisliitosta. Lisäksi Reserviläisliitto kuuluu Naisten Valmiusliittoon (NVL), Suomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) ja Tammenlehvän Perinneliittoon (TAPE). Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi. Reserviläisliitto