Tämä vuosi presidentinvaaleineen saattaa päättää Ranskassa maan politiikkaa määrittäneet perinteiset valtasuhteet, koska perinteinen vasemmisto ja oikeisto eivät ole saaneet varmuutta menestyksestä kun vaaleihin on vain hieman yli kuukausi aikaa.
Mielipidemittaukset osoittavat, kuinka kyllästyneitä äänestäjät ovat poliittisen eliitin kyvyttömyyteen ratkaista maata vaivaavat korkean työttömyyden ja matalan taloudellisen kasvun aiheuttamat ongelmat sekä poliittisen eliitin välinpitämättömyyteen globalisaation vaikutuksia kohtaan.
Ipsosin viime kuussa tekemän mielipidemittauksen mukaan vain 15 prosenttia vastaajista
katsoi maan olevan menossa oikeaan suuntaan, ja siksi tähän saakka valtaa pitäneet perinteiset suuret puolueet, sosialistit vasemmalla ja republikaanit oikealla, tulevat joutumaan taisteluun äänistä vaalipäivän lähestyessä.
Keskusta ja kansallismielinen oikeisto sen sijaan ovat edelläkävijöitä, ja niiden presidenttiehdokkaat johtavatkin ehdokasjoukkiota huhtikuun 23. päivän ensimmäisen kierroksen mielipidemittauksissa.
Ranska on tulossa 1980-luvulla alkaneen poliittisen järjestelmänsä aikakauden loppuun, jolloin valta vaihteli sosialistien ja republikaanien (entinen UMP) välillä ja kansallismielinen
Kansallinen rintama (National Front, FN) saattoi vain katsella sivusta.
Tämän hetkiset mielipidemittaukset näyttävät, että FN:n 48-vuotias karismaattinen johtaja
Marine Le Pen sekä 39-vuotias entinen sosialistien ministeri,
En Marche! -liikkeen viime vuonna perustanut
Emmanuel Macron tulevat taistelemaan voitosta presidentinvaalien toisella kierroksella 7. toukokuuta.
Perinteisten puolueiden ehdokkailla vaikeuksia
Sen lisäksi että äänestäjät ovat menettäneet illuusionsa - mitä heijastelee se, että ranskalaiset ovat huolissaan maansa suunnasta - on myös muita syitä, jotka selittävät ilmapiirin muutosta.
Sosialistit ovat syvästi kahtia jakautuneita epäsuosiota nauttineen presidentti
Francois Hollanden viisivuotisen kauden jälkeen ja joutuvat taistelemaan saadakseen ääniä ehdokkaalleen, entiselle opetusministeri
Benoit Hamonille.
Hamonin talousohjelma sekä veronkorotuksia ajava ja julkisia menoja kasvattava ehdotus jakavat äänestäjäkentän voimakkaasti kahtia. Hän on suosittu vasemman siiven piirissä, mutta muut näkevät hänen äänestämisensä mahdottomana.
Lisäksi kommunistien tukema
Jean-Luc Melenchon, joka kieltäytyi liitosta Hamonin kanssa ja jolla on tällä hetkellä noin 10 prosentin kannatus, uhkaa myös viedä ääniä.
Republikaanien ehdokas
Francois Fillon joka lähti mukaan selkeänä ykkösenä, on nyt väärinkäytösskandaalien tahrima: häntä on syytetty muun muassa julkisten varojen väärinkäytöstä vaimonsa työllistämiseen parlamentissa. Silti hän on ilmoittanut olevansa mukana kilvassa.
Muiden perinteisten puolueiden ehdokkaiden takkuaminen on avannut ovet entiselle sosialistien ministerille ja pankkiirille Emmanuel Macronille, joka on kertonut tahtovansa nostaa sekä oikeiston että vasemmiston laiminlyömän keskiluokan takaisin kunniaan.
Taistelu patrioottien ja globalistien välillä
Siirtolais- ja EU-vastainen kansallismielinen Marine Le Pen kerää sillä välin pisteitä kampanjoimalla poliittista elittiä vastaan.
Kansallisen Rintaman retoriikka pohjaa Brexitiin - Euroopan unionin shokkiin kun Britannia päätti kansanäänestyksellä erota EU:sta - ja Donald Trumpin valintaan Yhdysvaltojen presidentiksi.
Vastikään tehty mielipidekysely osoitti, että 36 prosenttia vastaajista näki Le Penillä olevan tuoreita ajatuksia Ranskan ongelmien ratkaisemiseksi., eikä hänen olekaan tarvinnut kamppailla pysytelläkseen mukana ehdokkaiden kärkijoukossa.
Historioitsija Pierre Rosanvallonin mukaan "Ranskassa ja koko maailmassa on meneillään demokraattinen siirtymä kohti populistisia kulttuureja sekä puolueiden kulttuurien romahdus".
Uusi jakolinja asettuukin - ei pelkästään vasemmiston ja oikeiston vaan - globalisaation vuoksi hyötyvien ja globalisaation vuoksi menettävien välille.
Tämän vuoksi globalisti ja entinen miljonääri-pankkiiri Macron onkin - kuten Le Pen ja hänen puolueensa on myös tunnustanut - erinomainen maalitaulu ja täydellinen vastustaja heidän hakiessaan yhteenottoa patrioottien ja globalistien välillä.
Emmanuel Macron, EU- ja siirtolaisvastaisen Marine Le Penin kilpailija Ranskan presidentinvaaleissa
on sanonut, että hänen mielestään väistämätön ja kiihtyvä siirtolaisuus on hyväksi Ranskalle ja tuo “raikkaita luovuuden ja kekseliäisyyden tuulia” yhteiskuntaan.
Mathieu Bock-Côté, sosiologi ja kirjailija,
on sanonut Macronin edustavan kaikkea sitä, mistä ranskalaiset haluavat päästä irti: “Yletön globalismi ja kulttuurinen vasemmistolaisuus ovat ristiriidassa kaiken sen kanssa, mikä kumpuaa kansan syvistä riveistä.”
Breitbart
