”Se maistuu vähän makkaralta”. Pariisista voi ostaa muun muassa apinanlihaa. Ovatko apinat vähän tunnetun laittoman kaupan uhreja? Pariisissa ei ole vaikea löytää ”bushmeat-lihaa”, erityisesti tietyistä afrikkalaisista kojuista.
”Äiti, mistä löytäisimme bushmeat-lihaa?” Sékou, nuori malilainen, kysyy iäkkäältä norsunluurannikkolaisnaiselta, joka istuu yhden monista afrikkalaisista kojuista ulkopuolella rue Dejeanilla Pariisin Château-Rougen kaupunginosassa.
Ranskasta löytyy muun muassa piikkisian, muurahaiskävyn sekä apinan lihaa, jota Saharan eteläpuoliset afrikkalaiset maahanmuuttajat ja diasporat tuovat usein omaan kulutukseensa. ”Menkää katsomaan viereisen kadun ’exo’ (eksoottisista)-liikkeistä”, nainen neuvoo.
Marianne–lehden uutistoimitus kokeilee ensimmäistä kauppaa rue Myrha -kadulla. Kuivatusta kalasta, joka lepää tiskillä keitettyjen ja kuivattujen toukkien vieressä, huokuu voimakas ammoniakin haju. ”Kysytte tästä asiasta aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut…”, kongolainen myyjä moittii ja päästää ”tsipin” (imevää ääntä, joka on afrikkalaisissa kulttuureissa paheksunnan merkki). ”Käykää katsomassa sieltä norsunluurannikkolaisten kojuista”, kongolainen sanoo.
Länsi-Afrikka: bushmeat on vitsaus ja virusten lähde
Epidemiologiassa ”leviämisellä” tarkoitetaan tarkkaa hetkeä, jolloin virus, bakteeri, loinen tai muu tarttuva taudinaiheuttaja siirtyy eläimestä ihmiseen. Zoonoosiepidemian historiassa tämä tapahtuma vastaa alkuräjähdystä. Tämä tapahtui Le Figaro -sanomalehden uutisartikkelin mukaan eräänä aamuna Brazzavillen markkinoilla Kongon tasavallassa. Punamustaan mekkoon pukeutunut nainen, suojamaski leukaan vedettynä, lähestyi pientä kojua, josta voi ostaa hyvin erikoista herkkua: lepakoita. Nainen pyysi, että siipien luut poistetaan, jotta eläin voidaan rullata kokoon kuljetuksen helpottamiseksi ennen kuin se keitetään, luultavasti keittona tai muhennoksena.
Myyjä noudattaa asiakkaan pyyntöä, tarttuu veitseen, tekee ohuen viillon ja poistaa pitkät rustot hampaidensa avulla, ja se maksaa 1 000 CFA-frangia (noin 3 euroa). Asiakas eikä kukaan muukaan torilla kiinnittänyt huomiota tähän eleeseen, joka on kuluttajien mielestä täysin ”harmiton ja tavanomainen”. Epidemiologian tutkijoille tämä lyhyt hetki edustaa kuitenkin ”leviämistä”, jonka Le Figaron sivuilla säännöllisesti esiintyvä kuvajournalisti Brent Stirton onnistui vangitsemaan.
La consommation de viande de brousse prospère sur le continent africain. Ce trafic entraîne une hausse des risques de propagation des zoonoses, ces maladies, qui comme le Covid-19, se transmettent de l’animal à l’être humain. Un reportage de @VincentJolly_. pic.twitter.com/5XIsPnvQjm
— Le Figaro (@Le_Figaro) January 21, 2024
Jos lepakko kantaa tautia, ihminen saa sen heti. Kyseessä on niin sanottu zoonoosi, eli tauti, joka voi tarttua eläimistä ihmisiin. Tämä valokuva on tärkein todiste Brent Stirtonin kaksivuotisessa tutkimuksessa, jossa hän selvitti bushmeat-lihakaupan seurauksia ja sen vaikutusta uusien epidemioiden syntyyn. Se kuvaa ”ensikontaktia” ja ”potilaan nollapisteen” syntymistä.
Mikä ”bushmeat”?
Bushmeat (myös wildmeat tai game meat, suom. villieläinten liha) tarkoittaa kesyttämättömien nisäkkäiden, matelijoiden, sammakkoeläinten ja lintujen metsästämistä ruoaksi trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen metsistä.
Bushmeat on suuressa osassa maailmaa laitonta johtuen sen suuresta riskistä tartuntatautien levittäjänä. Sen tiedetään levittävän HIV:iä, ebolaa ja monia muita vakavia tauteja.
Bushmeatin laiton kauppa tuhoaa uhanalaisia eläinlajeja ja elinympäristöjä vaikuttamalla alueiden biodiversiteettiin. Sitä salakuljetetaan ympäri maailmaa, myös Eurooppaan.
Kansainvälisen metsäntutkimuskeskuksen selvityksen mukaan pelkästään Afrikan Kongon altaan alueella kulutetaan yli 5 miljoonaa tonnia bushmeat-lihaa vuosittain. Vaarallisuudestaan huolimatta se on Afrikassa köyhillä alueilla ihmisten suurin proteiinin lähde.
Kuvassa lepakko poistaa kuukerilta viisaudenhammasta 😱
Onko vihreät huolissaan asiasta ? En ole kuullut että kukaan valittaisi herkän biodiversiteetin tuhoamisesta, mutta kun valkoinen syö naudanlihapihvin, siinä loppuu puhdas vesi, pellot aavikoituvat, ilmastonmuutos kiihtyy ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä kolminkertaistuu. Meille suositellaan sirkkaleipää ja torakkamaitoa kuulostaa jotenkin primitiiviseltä, vähän samalta kuin afrikkalaisten korvaan sana ” pitää mennä töihin. ” Ehkä maria Ohisalo poistaa hampaillaan heinäsirkasta koivet ennen kuin myy sen itu-uskoon hurahtaneille, itse hän ei moiseen töhkään koske, kyllä sen pitää olla rehellistä soijanakkia linssikeiton kanssa.
Hyi yök ja just pitäs alkaa syömään oikeen hyvää itetehtyä hernerokkaa 🙂