EU-tuomioistuin on päättänyt EU:n varojen myöntämisen edellytykseksi, että maa kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta. Käytännössä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on tehtävä lopullinen päätös siitä, käynnistetäänkö talousarviomenettely Puolaa ja Unkaria kohtaan, koska maat ovat kyseenalaistaneet suoraan EU:n lainsäädännön ensisijaisuuden ja EU-tuomioistuimen toimivallan.
Niin sanotun oikeusvaltioperiaatteen tai ehdollisuusmekanismin nojalla varoja voitaisiin pidättää, jos jokin jäsenmaa ei noudata unionin perusarvoja.
Näihin perusarvoihin kuuluvat demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, syrjintäkielto ja oikeudenmukaisuus.
"Näiden arvojen noudattamista ei voida pelkistää velvoitteeksi, joka jäsenyyttä hakeneen valtion on täytettävä liittyäkseen Euroopan unioniin ja jonka se voi jättää noudattamatta liittymisen jälkeen", tuomarit totesivat.
Keskiviikkoaamuna annettu päätös antaa Euroopan komissiolle mahdollisuuden soveltaa mekanismia ensimmäistä kertaa ja pyytää EU:n rahoituksen jäädyttämistä, mikä voi kestää viidestä yhdeksään kuukautta.
Uusi säädös "hyväksyttiin asianmukaisella oikeusperustalla, se on SEU 7 artiklassa määrätyn menettelyn mukainen ja se kunnioittaa erityisesti Euroopan unionille siirretyn toimivallan rajoja ja oikeusvarmuuden periaatetta", EU-tuomioistuin kirjoitti.
EU-tuomioistuin hylkäsi Unkarin ja Puolan - joiden hallituksia on toistuvasti syytetty EU:n perusarvojen rikkomisesta - yritykset saattaa mekanismi huonoon valoon, kyseenalaistaa sen oikeudellinen pätevyys ja viivyttää sen täytäntöönpanoa.
Miten EU-tuomioistuimen tapaus sai alkunsa?
Budapest ja Varsova nostivat kanteen kahta lainsäätäjää, EU:n parlamenttia ja EU:n neuvostoa vastaan, vuoden 2021 alussa.
Oikeudenkäynnin aikana toimielimet saivat tukea alkuperäisen ehdotuksen laatineen Euroopan komission sekä Belgian, Tanskan, Saksan, Irlannin, Espanjan, Ranskan, Luxemburgin, Luxemburgin, Alankomaiden, Suomen, Ruotsin ja Saksan puheenvuoroista.
Luxemburgin tuomiossa ehdollisuusmekanismi hyväksytään yksiselitteisesti, eikä siinä tehdä myönnytyksiä Unkarin ja Puolan esittämiin epäkohtiin.
"Unionin talousarvion moitteeton varainhoito ja unionin taloudelliset edut voivat vakavasti vaarantua, jos jäsenmaassa rikotaan oikeusvaltion periaatteita", EU-tuomioistuin totesi.
Miten päätökseen on reagoitu?
Puolan hallituksen mukaan päätös oli hyökkäys sen kansallista itsemääräämisoikeutta vastaan. Kun taas
Unkarin oikeusministeri Judit Varga kutsui päätöstä "poliittisesti motivoiduksi tuomioksi" ja "eläväksi todisteeksi siitä, että Bryssel käyttää valtaansa väärin".
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen oli tyytyväinen päätökseen ja sanoi, että hänen työryhmänsä ottaa tuomioistuimen päätökset huomioon strategiassaan.
"Lupasin, että yhtään oikeudenkäyntiä ei tulla häviämään. Ja olen pitänyt lupaukseni", von der Leyen sanoi lausunnossaan.
"Jos asetuksen ehdot täyttyvät, toimimme päättäväisesti. Tämänpäiväiset tuomiot vahvistavat, että olemme oikealla tiellä," hän julisti.
Mikä on ehdollisuusmekanismi?
Mekanismi suunniteltiin rinnakkain EU:n 1,1 biljoonan euron monivuotisesta budjetista ja 750 miljardin euron koronaviruksen elvytysrahastosta käytyjen neuvottelujen kanssa.
Taloudellisen vallan lisääntyminen johti uusiin kehotuksiin lujittaa oikeusvaltion periaatteiden noudattamista, ja tämä keskustelu käytiin jo kauan ennen terveyskriisin puhkeamista.
Vuoden 2020 lopulla käytyjen neuvottelujen jälkeen, joihin sisältyi epäonnistuneita veto-uhkauksia, järjestelmä tuli voimaan tammikuussa 2021.
Unkari ja Puola nostivat kanteet pian tämän jälkeen.
Tähän mennessä mekanismia ei ole koskaan aktivoitu, vaikka viime kuukausina on tapahtunut dramaattista kehitystä.
Lokakuun alussa Puolan perustuslakituomioistuin antoi poikkeuksellisen tuomion, jossa kyseenalaistettiin suoraan EU:n lainsäädännön ensisijaisuus ja EU-tuomioistuimen toimivalta.
Tuomio aiheutti järkytystä ja raivostutti monia hallitusten päämiehiä ja Euroopan parlamentin jäseniä, jotka vaativat Euroopan komissiolta välittömiä vastatoimia.
Von der Leyen sanoi kuitenkin, että hänen työryhmänsä odottaisi, kunnes EU-tuomioistuin antaisi tuomionsa ja vahvistaisi asiakirjan oikeudellisen pätevyyden.
Toimeenpanoviranomainen ilmoitti myös, että se laatii parhaillaan suuntaviivoja, jotka auttavat viranomaisia tämän mekanismin käyttöönotossa.
Selitykset eivät riittäneet Euroopan parlamentin jäsenille, jotka olivat haastaneet komission oikeuteen toimettomuudesta.
Kuinka tehokas mekanismi on ja miten se toimii käytännössä?
Mekanismin säännöt antavat Euroopan komissiolle, jota usein kutsutaan "perustamissopimusten vartijaksi", valtuudet käynnistää menettely EU:n varojen jäädyttämiseksi.
Ensin toimeenpanovallan on luotava oikeudellinen näyttö jäsenmaata vastaan, jonka epäillään rikkovan EU:n lainsäädäntöä ja vaarantavan yhteisen budjetin. Syytteeseen asetettu maa voi vastata toimeenpanovallan syytöksiin, vaihtaa tietoja ja yrittää korjata lainvastaiset epäkohdat.
Jos Euroopan komissio katsoo, että rikkomukset jatkuvat, se voi antaa virallisen suosituksen EU:n varojen jäädyttämisestä. Tämän jälkeen päätös toimitetaan jäsenmaille, joiden on hyväksyttävä se määräenemmistöllä (55 prosenttia EU-maista, jotka edustavat vähintään 65 prosenttia EU:n kokonaisväestöstä).
Mahdollisia rangaistustoimenpiteitä ovat esimerkiksi maksujen keskeyttäminen, oikeudellisten sitoumusten irtisanominen, lainojen ennenaikainen takaisinmaksu tai kielto tehdä uusia rahoitussopimuksia. Rangaistavat toimenpiteet voidaan myöhemmin kumota, jos sääntöjä rikkova maa korjaa tilanteen.
EU:n viranomaisten mukaan koko menettely voi kestää viidestä yhdeksään kuukautta.
Pitkän keston lisäksi asiantuntijat ovat varoittaneet asetuksen kapeasta soveltamisalasta. Euroopan komissio voi toimia vain silloin, kun EU:n lainsäädännön rikkominen aiheuttaa "vakavan riskin" EU:n taloushallinnolle tai taloudellisille intresseille.
"Tällaisen sääntöjen rikkomisen on liityttävä tilanteeseen tai menettelyyn, joka johtuu jäsenmaan viranomaisesta ja jolla on merkitystä unionin budjetin asianmukaisen toteuttamisen kannalta", EU-tuomioistuin korosti.
Suoraa yhteyttä voi olla vaikea osoittaa ja sulkea pois sellaisten rikkomusten osalta, jotka eivät koske EU:n budjettia. Asetuksessa luetellaan kuitenkin oikeuslaitoksen riippumattomuuteen kohdistuvat vaarat yhdeksi mahdolliseksi skenaarioksi, jonka vuoksi mekanismia voitaisiin soveltaa.
Mitä nyt tapahtuu?
Kaikki katseet kohdistuvat nyt von der Leyeniin, jonka on tehtävä lopullinen päätös siitä, käynnistetäänkö talousarviomenettely. Unkarissa järjestetään parlamenttivaalit 3. huhtikuuta, mikä on poliittisesti arkaluonteinen seikka, joka voi vaikuttaa hänen toimintaansa.
Euroopan komission virkamiehet ovat viime kuukausina vaihtaneet kirjeitä Unkarin ja Puolan viranomaisten kanssa tietyistä seikoista, joita toimeenpaneva elin pitää oikeusvaltioperiaatteen kannalta haitallisina. Kuten esimerkiksi väitetystä korruptiosta Unkarissa ja syytöksistä, jotka koskevat oikeuslaitoksen puolueettomuutta Puolassa.
Nämä kirjeet eivät tarkoita ehdollisuusmekanismin virallista käynnistämistä, mutta ne viittaavat siihen, että molempia maita vastaan ollaan käynnistämässä oikeustoimia. Puola sekä Unkari ovat EU:n varojen nettomääräisiä edunsaajia.
Vuonna 2020 Puola sai EU:n budjetista 18 miljardia euroa ja Unkari 6 miljardia euroa.
Koska mekanismia ei ole testattu, on vielä epäselvää, miten tehokas se voisi olla käytännössä. Jos se lopulta hyväksytään, EU:n varojen keskeyttäminen vaikuttaisi valtion yksiköihin ja viranomaisiin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Asetukseen sisältyy säännöksiä, joilla varmistetaan, että EU:n varojen lopulliset edunsaajat, kuten kansalaisjärjestöt ja maanviljelijät, saavat lopulta rahansa. Silti prosessin käynnistäminen tulee vahvistamaan EU-vastaisia tunteita rangaistun maan sisällä.
Sekä Puola että Unkari odottavat yhä kansallisten elvytyssuunnitelmiensa hyväksymistä, joiden avulla ne voivat hyödyntää 750 miljardin euron koronaviruksen elvytysrahastoa. Euroopan komissio on kieltäytynyt näyttämästä vihreää valoa niiden ohjelmille niin kauan kuin oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä ongelmia ei ole otettu huomioon.
Tällä välin nämä kaksi maata ovat edelleen 7 artiklan mukaisen menettelyn piirissä, mikä voi viedä niiltä äänioikeuden EU:n politiikassa. Prosessi on ollut umpikujassa jo vuosia, koska se edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden (syytettyjä maita lukuun ottamatta) yksimielisyyttä. Puola ja Unkari ovat vannoneet estävänsä toistensa äänestyksen.
Lähde: Euronews
