Lisäksi osa Suomeen tulleista on saattanut osallistua aseelliseen väkivaltaan. Migri kertoo tunnistaneensa yksittäisiä riskihenkilöitä.
Joidenkin itärajan kautta Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen rikokseen Suomessa, kertoo Rajavartiolaitos Ylelle.
Rajavartiolaitos ei tarkenna, kuinka monen turvapaikanhakijan epäillään tällä hetkellä syyllistyneen rikokseen, mutta se puhuu ”joistakin henkilöistä”.
Se ei myöskään kerro, millaisista rikoksista heitä epäillään.
Rajavartiolaitos kuitenkin huomauttaa, että heidän mainitsemansa tapaukset eivät ole epäiltyjä rajanylitysrikoksia, vaan epäiltyjä Suomessa oleskelun aikana tehtyjä rikoksia.
Ylen tiedossa on yksi tapaus, jossa marraskuussa Suomeen saapunutta turvapaikanhakijaa epäillään seksuaalirikoksesta. Syyttäjä ei kuitenkaan nostanut syytettä, koska katsoi, ettei teko täyttänyt rikoksen tunnusmerkistöä.
Elokuun alusta lähtien Suomeen on tullut itärajan kautta yli 1 300 kolmansien maiden kansalaista Syyriasta, Somaliasta, Jemenistä, Irakista ja muista maista. Useimpia heistä epäillään luvattomaan rajanylitykseen liittyvistä valtionrajarikoksista.
Laittomien maahantulijoiden joukossa ehkä aseelliseen väkivaltaan osallistuneita
Sisäministeriön 10.1.2024 päivätyn taustamuistion mukaan poliisi on arvioinut, että itärajan kautta Suomeen on saapunut laittomasti henkilöitä, jotka saattavat aiheuttaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.
Yle kysyi Rajavartiolaitokselta ja Maahanmuuttovirastolta, mitä riskihenkilöistä tiedetään.
Komentaja Juho Vanhatalo Rajavartiolaitoksen tiedustelukeskuksesta kertoo, että osa maahan tulleista on saattanut jossain vaiheessa elämäänsä osallistua väkivaltaiseen aseelliseen toimintaan.
Hän sanoo myös, että joidenkin turvapaikanhakijoiden epäillään syyllistyneen rikokseen jo ennen Suomeen tuloa.
Vanhatalo ei halua kommentoida, onko turvapaikanhakijoiden tekemisistä ennen Suomeen tuloa parhaillaan käynnissä rikostutkintaa.
Migri on tunnistanut yksittäisiä riskihenkilöitä
Maahanmuuttoviraston (Migri) erikoistarkastaja Teemu Mäkinen kertoo, että virasto on tähän mennessä tehnyt yksittäisiä havaintoja mahdollisista riskihenkilöistä.
Mäkisen mukaan nämä havainnot on tehty turvapaikkatutkinnan yhteydessä.
Migrin havainnot hakijoista, jotka voivat mahdollisesti vaarantaa sisäistä turvallisuutta turvapaikkaprosessin aikana, välitetään turvallisuusviranomaisille.
Mäkisen mukaan sisäistä turvallisuutta uhkaavien henkilöiden tunnistaminen tapahtuu yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Rajavartiolaitos tai poliisi kerää turvapaikanhakijan perustiedot turvapaikkahakemusta jätettäessä. Samalla otetaan sormenjäljet ja tarkistetaan henkilöasiakirjojen aitous.
Hakijan tietojen tarkistamisen yhteydessä tutkitaan mahdolliset aiemmat turvapaikkahakemukset ja rikosrekisteriote.
– Varsinaisessa turvapaikkapuhuttelussa selvitetään hakijaa kuulemalla tausta, matkareitti ja maahantulo. Samalla arvioidaan kerrontaa ja asiakirjanäyttöä osana henkilöllisyyden selvittämistä, Mäkinen toteaa.
Hän lisää, että turvapaikkayksikön virkahenkilöt on koulutettu tunnistamaan viitteitä mahdollisesta rikollisesta taustasta.
– Esimerkiksi osallistuminen aseelliseen toimintaan selvitetään kaikkien hakijoiden kohdalla
”Kaikista ei tiedetä kaikkea”
Rajavartiolaitoksen komentaja Juho Vanhatalo kertoo, että hyvin suuri osa itärajan ylittäneistä turvapaikanhakijoista kuuluu ryhmään, joka tilastollisesti tekee keskimääräistä enemmän rikoksia: he ovat 18-30-vuotiaita, kouluttamattomia, ammattitaidottomia ja perheettömiä miehiä.
Vanhatalon mukaan rajatarkastusten, rekisteröinnin ja turvapaikkahaastattelujen tuloksena jokaisen taustasta tiedetään jotain.
– Kaikista ei tiedetä kaikkea, se olisi epärealistinen odotus.
Hän korostaa, että välineellistettyyn maahanmuuttoon liittyvät uhat ovat laajempi ilmiö ja että sisäisen turvallisuuden riskit eivät liity vain yksittäisten maahantulijoiden toimintaan.
– Itärajalla tapahtui lyhyessä ajassa yli 1 300 rikosta yleistä järjestystä vastaan valtionrajarikosten ja laittoman maahantulon järjestämisrikosten myötä. Itse pitäisin jo lukumäärää jo sinällään vakavana uhkana yleiselle järjestykselle, vaikka turvapaikanhakijaa ei yksilönä tuomittaisikaan valtionrajarikoksesta.
Vanhatalon mukaan toinen tapa, jolla nämä tapahtumat epäsuorasti uhkaavat yleistä järjestystä on viranomaisten resurssien sitominen ja tehtävien priorisointi ja siitä johtuva valvonnan väheneminen toisaalla.
Lähde: Yle
