Venäjän presidentti Vladimir Putin kutsui torstaina Ruotsin Nato-jäsenyyttä ”uhkaksi”, joka on ”neutralisoitava”. Samassa puheessa hän mainitsi toistuvasti ydinaseet. ”Ydinasevoimamme ovat korkeassa valmiustilassa taattua käyttöä varten”, hän sanoi.
Putinin keskiviikkona pitämä puhe on virallisesti osoitettu Venäjän parlamentille, mutta Gostiny Dvorin kongressisalissa Moskovassa on paikalla myös satoja muita kutsuvieraita.
Puhe alkaa kunnianosoituksella Venäjälle ja Venäjän kansalle sekä minuutin hiljaisuudella Ukrainan sodassa ”kaatuneille Venäjän sankareille”.
Putin: ”Me emme aloittaneet sotaa”
Venäjän presidentti jatkoi seuraavaksi ylistämällä maan armeijaa – joka on viime viikkoina edistynyt jonkin verran Itä-Ukrainassa.
”Me emme aloittaneet sotaa Donbassissa. Mutta, kuten olen sanonut useammin kuin kerran, teemme kaikkemme sen lopettamiseksi. Poistamme natsismin ja ratkaisemme kaikki sotilaallisen erikoisoperaation haasteet sekä suojelemme kansalaistemme itsenäisyyttä ja turvallisuutta”, hän sanoi ja lisäsi:
”Ydinvoimamme ovat korkeassa valmiustilassa taattua käyttöä varten.
”Uhkien neutralisoimiseksi”
Ydinaseet ovat seikka, johon Putin palaa puheessaan useaan otteeseen. Hän torjuu muun muassa länsimaiset spekulaatiot, joiden mukaan Venäjä suunnittelee ydinaseiden sijoittamista avaruuteen. Samalla hän syyttää länttä ”kilpavarustelusta”.
”Ja kaikki mitä he nyt tekevät, miten he pelottelevat koko maailmaa. Kaikki tämä uhkaa todella johtaa konfliktiin ydinaseiden kanssa ja sivilisaation tuhoutumiseen. Eivätkö he sitä tajua, vai mitä?” hän kysyy.
Toinen Venäjän presidentin mainitsema ”uhka” on kahden uuden jäsenen liittyminen sotilasliitto Natoon vuoden sisällä.
”On todella välttämätöntä vahvistaa ryhmittymiä läntisellä strategisella suunnalla, jotta Naton itälaajentumisen aiheuttamat uhat voidaan neutralisoida, ja että Ruotsi ja Suomi liittyvät liittoon”, hän sanoo.
Toinen irtautuva tasavalta
Putinin puhe tulee päivä sen jälkeen, kun Transnistria vetosi Venäjän apuun. Transnistria on Ukrainan ja Moldovan välissä sijaitseva alue, joka julistautui itsenäiseksi Moldovasta vuonna 1990 – ennen Neuvostoliiton hajoamista.
Keväällä 1992 käydyn lyhyen sisällissodan jälkeen, jossa irtautunut tasavalta sai sotilaallista tukea Venäjältä, osapuolet sopivat tulitauosta, joka on pitänyt siitä lähtien. Viimeiset 32 vuotta sitä on hallinnoitu tosiasiallisesti itsenäisenä valtiona, mutta yksikään YK:n jäsenvaltio ei ole tunnustanut sitä. Maaliskuusta 2022 lähtien Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on tunnustanut alueen Venäjän miehittämäksi.
Transnistrialla oli aiemmin suhteellisen hyvät suhteet Ukrainaan, mutta osittain EU:n painostuksesta ne heikkenivät vähitellen, minkä seurauksena rannikkotasavalta on yhä enemmän eristyksissä. Tämän vuoden tammikuun 1. päivänä Moldova asetti lisäksi erityistullin kaikille Transnistriaan tuotaville tavaroille, minkä vuoksi Moldova pyysi apua Moskovan hallitukselta.
Lännessä spekuloidaan nyt, että Venäjä yrittää puuttua tilanteeseen auttaakseen Transnistrian noin 360 000 asukasta.
Lähde: Samnytt